Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi Helsingin Sanomille antamassaan syntymäpäivähaastattelussaan, että ehdotuksen tekeminen Nato-jäsenyydestä kuuluu presidentille.
"Ainakin pitäisi varustautua tietämään presidentin kanta, koska presidentti perustuslain mukaisesti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Halonen tarkensi.
Halonen huomautti, ettei pian neljä vuotta käytössä ollut perustuslaki määrää presidenttiä ja hallitusta johtamaan yhteistyössä ulkopolitiikkaa, vaan että sitä johtaa presidentti yhteystoiminnassa hallituksen kanssa.
Halosen suorasukainen lausunto mahdollisen Nato-päätöksen marssijärjestyksestä tuli kansanedustajille jonkinmoisena yllätyksenä.
Ulkoasianvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Vilénin (kok.) mukaan on hyvä käydä lävitse, millä tavalla päätöksenteko asiassa käytännössä toteutetaan.
"Presidentti on nyt ilmoittanut oman kantansa asiaan. Luulen, että perustuslakijuristien olisi perusteltua pyhien jälkeen sanoa oma mielipiteensä asiasta", Vilén sanoo.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) haluaa lukea Halosen lausunnon viestinä yhteistyöhalusta.
"Hänhän sanoi, että hallituksen on ainakin oltava tietoinen presidentin kannasta", Jaakonsaari huomauttaa. "Luulen, että Halosen viesti oli se, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitää tehdä konsensuksella."
Ulkoasianvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Suvi Lindén (kok.) muistelee, että kun perustuslakia uudistettiin lain sanamuotoa hiottiin pitkään.
Ehdotuksessa sanamuotona oli, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Lopullisessa versiossa sanamuoto oli presidentin kannalta parempi. Lain mukaan presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. "Toimijasta riippuen näkökulma voi olla erilainen", Lindén pohtii.
"Nythän ei sellaista tilannetta ole ollut, että hallitus ja presidentti olisivat olleet eri linjoilla ulkopolitiikassa. Viime kädessä ristiriitatilanteessa ratkaistaan, miten lakipykälää tulkitaan."
"Toivoisin, että suomalaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa valmistellaan asioita yhdessä ja tullaan yhdessä johtopäätökseen. Ei niin että jompi kumpi toimijoista ilmoittaa, että tämä on minun asiani, eikä kuulu teille."
Perustuslain
musta aukko
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki sanoo, että toimivaltaa kansainvälisissä asioissa koskeva pykälä on niitä mustia aukkoja valtiosäännössä. "Se syntyi kai aikamoisen sovittelun tuloksena", Jyränki arvelee.
"Sen sorvaaminen meni täysin poliittiselle tasolle. Ehkä sorvaajat eivät itsekään halunneet kovinkaan tarkasti täsmentää, mitä se merkitsee, jotta sovinto olisi syntynyt."
Antero Jyränki pitää presidentin tulkintaa ulkopolitiikan johtamisesta oikeana. "Lähtökohtana on, ettei presidentin tule toimia yksin, vaan aina neuvotellen ministerien kanssa. Toinen pointti on varmaan siinä, että jos syntyy selkeä mielipide-ero, niin siinä tapauksessa presidentin mielipide pääsee voitolle, vaikka koko valtioneuvosto olisi toista mieltä."
"Sellainen tilanne ei ole toivottava ja tuskin osapuolet siihen haluavatkaan ajautua."