Venäjän presidentti on tarjonnut Tarja Haloselle tilaisuutta tutustua ugrilaisten kansojen alueeseen. Käynti Marin tasavallassa olisikin paikallaan.
Presidentti Tarja Halonen väläytti torstaina julki uusia tietoja keskusteluistaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Halonen kertoi puhuneensa myös Marin tasavallan tilanteesta, ja hänen kommenttinsa olivat monin tavoin mielenkiintoisia.
Putinin vierailun alla tai sen yhteydessä ei tullut tietoon, että suomensukuisten marien kokema, tasavallan johdon ilmeisesti tukema sorto otetaan esiin. Halosen paljastus kertoo, että presidentit olivat puhuneet myös arkaluontoisista aiheista. Onkin hyvä muistaa, että tällaisista tapaamisista ulospäin annettava kuva ei läheskään aina vastaa kaikkea, mistä on keskusteltu.
Halonen sanoi, ettei Putin "ollut ehkä ihan niin informoitu tilanteesta kuin olisi voinut ajatella". Tämä on sievistelty ilmaus sille, ettei Venäjän sisäinen todellisuus välity välttämättä sen presidentille asti. Tiedot saattavat suodattua moneen portaaseen ja päätyvät huipulle asti vain valikoidusti. Eri asia on, mitä Putin itse ajattelee vähemmistökansojen kohtelusta.
Mikä pätee mareihin, taitaa päteä myös ilmatilaloukkauksiin, joiden ei ole ainakaan kerrottu nousseen vierailulla esille. Nolosti, heti Putinin vierailun jälkeen venäläinen sotilaskuljetuskone kävi taas luvatta Suomen puolella. Oli tämänkertaisen tapauksen syy mikä hyvänsä, Suomen pää- ja ulkoministerin ei olisi pitänyt olla heti selittelemässä sitä parhain päin. Selitysvastuu on Venäjällä.
Marien suurin järjestö Mari Ushem on lähettänyt avoimen kirjeen Suomen presidentille, ja se on luettu. On uutta, että Venäjän sydänmailta alkaa tulla sukukansayhteistyön nimissä avunpyyntöjä ja vetoomuksia Suomen valtiojohdolle. Tällainen voi herättää Venäjän kansallismielisissä piireissä kiukkuisiakin reaktioita.
Halonen kuitenkin kertoi, että Putin oli tarjonnut mahdollisuutta tutustua lähemmin ugrilaisten kansojen alueeseen. Hän sanoi ottaneensa tarjouksen kiittäen vastaan. Huipulta tullut tarjous voi avata odottamattoman tilaisuuden. On poliittisesti mahdotonta, että Halonen olisi itse tehnyt aloitteen tällaisesta matkasta. Suora kutsu sen sijaan on eri asia. Jos matka toteutuu, on hyvä muistaa, että vieraille näytetään helposti vain paraatipuoli.
Sukukansayhteistyö on erikoinen luku Suomen ulkosuhteissa. Presidentti Urho Kekkonen kävi 1960-luvulla Neuvosto-Virossa. Halonen on osallistunut presidenttinä suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankonferensseihin Helsingissä 2000 ja Tallinnassa 2004. Virallisessa ulkopolitiikassa asiasta ei juuri puhuta, mutta myös presidentti Martti Ahtisaari otti pienten kansojen tilanteen esille Venäjän johdon kanssa. Kulttuurisuhteissa ja kansalaisjärjestöjen parissa yhteyksiä pidetään, ja valtio tukee niitä.
Unkarin silloinen presidentti Arpad Göncz teki 1990-luvun alussa kiertomatkan Venäjällä olevien sukukansojen parissa. Ajat olivat tuolloin kuitenkin toiset. Suomesta on noille alueille tehty vain yksi ministerivierailu, Tytti Isohookana-Asunmaan ollessa kulttuuriministerinä yli kymmenen vuotta sitten.
Marien kehnoksi muuttunut asema on herättänyt Suomessa paljon huomiota. Se kertoo, että kielisukulaisiin on olemassa jokin kulttuuri- ja tunneyhteys. On tarpeen pitää huoli, ettei mielenkiintoa tulkita väärin separatismin tukemiseksi. Venäjän vastuulla on silti se, ettei vähemmistökansoja kohdella kaltoin.
Vierailemalla Marin tasavallassa Halonen voisi tehdä paljon vähemmistön kohtelun ja kulttuurin aseman kohentamiseksi. Käynti voisi poistaa Venäjällä esiintyviä epäluuloja siitä, mitä Suomi ajaa takaa.