Presidentti Tarja Halonen pitää tärkeänä maahanmuuttajien auttamista sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Sopeutumisen keskeisenä avaimena on hänen mukaansa kielitaidon oppiminen.
Suomen tai ruotsin opettamiseen tulisi panostaa aikaisempaa enemmän.
Halonen avasi tiistaina vuoden 2002 valtiopäivät eduskunnassa. Presidentti arvioi, että hänen suhteessaan eduskuntaan on ollut ”kiperiäkin” kohtia vuoden aikana.
Hän vastasi myös veronalennuksia vaatineille yritysjohtajille muistuttamalla, että verovaroin toimeenpantava koulutus ja terveydenhuolto on sijoittamista osaamiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.
Kuten monta kertaa aiemminkin, presidentti Halonen painotti puheessaan demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä. Hän tuomitsi naisiin kohdistuneet pahoinpitelyt ja surmat, jotka ovat hänen mukaansa valitettavasti arkipäivää myös Suomessa.
Ruotsissa haudattiin maanantaina isänsä tekemän ”kunniamurhan” uhriksi joutunut järjestetystä avioliitosta kieltäytynyt 26-vuotias kurdityttö.
"Näitä tekoja ei ole syytä hyväksyä missään olosuhteissa eikä minkään kulttuurin nimissä", presidentti korosti.
Hän piti lainsäädäntöä tässä suhteessa vankkana perustana, mutta katsoi lisäksi yleiseen arvoilmastoon vaikuttamisen olevan ehdottoman välttämätöntä. Siinä työssä tarvitaan sekä naisten että miesten roolikuvan muuttamista.
Halonen kaipasi Euroopalle yhteisiä maahanmuuttoa koskevia sääntöjä. Ihmisten muuttaminen unionin sisällä ja kolmansista maista unionin jäsenmaihin tulee jatkumaan.
"Euroopan tulevaisuus on monikulttuurinen", hän huomautti.
Presidentti viittasi puheessaan myös Suomen Pankin nimitysprosessiin ja Ahvenanmaan itsehallintoa sivunneeseen arpajaislakikiistaan. Hän sanoi suhteessaan eduskuntaan olleen kiperiäkin kohtia kuluneen toimintavuoden aikana.
Halonen arvioi kuitenkin uuden perustuslain osoittaneen jo toimivuutensa. Tärkeintä onkin säilyttää perustuslain edellyttämä yhteistyön henki.
Halosen mukaan itse kukin lienee jo ryhtynyt pohtimaan etukäteen, miten uuden hallituksen muodostaminen hoidetaan käytännössä uuden perustuslain mukaisesti vaalien jälkeen.
Halonen kommentoi yrityksiä tai henkilöitä mainitsematta Nokian ja Nordean johdon avaamaa verokeskustelua muistuttamalla, että Suomi on nostettu monissa mittauksissa hyvin korkealle yritysystävällisyydessä.
Halosen mukaan verotuksella koottavia yhteisiä varoja tarvitaan ihmisistä huolehtimiseen tänään, mutta myös huomista koskevien sijoitusten tekemiseen.
"Ihmisten kouluttaminen, terveydenhuollosta huolehtiminen tai lähimmäisten auttaminen vaikeuksien yli ovat sekä näiden ihmisten tukemista että myös sijoittamista osaamiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Nekin ovat kilpailutekijöitä", presidentti huomautti.
Halonen sanoi olevansa iloinen siitä, että pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on ilmoittanut hallituksen pyrkivän sopimaan kevään aikana aikataulusta, jolla kehitysyhteistyövarat nostetaan YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
"Yhdistyneen kansakunnat ja sen erityisjärjestöt tarvitsevat tukemme inhimillisen globalisaation vahvistamiseksi."