Presidentti Tarja Halonen kiirehtii ratkaisua saamelaisten maaoikeuksiin. Saamelaiskäräjien nelivuotisen toimikauden lauantai-iltana avannut Halonen muistutti, että YK:n ihmisoikeuskomitea on esittänyt huolensa siitä, ettei sopua saamelaisalueen maiden omistuksesta ja käytöstä ole kyetty löytämään.
Odotukset sovusta ovat viime kuukausina jälleen tiivistyneet, ja se kuului myös Utsjoella järjestetyn avajaisjuhlan puheissa. Käräjien uusi puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toivoi, että presidentti tukisi vaikutusvallallaan saamelaisten pyrkimyksiä kehittää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaisten oikeusasemaa.
Toive sai myönteistä vastakaikua Haloselta.
"Suomi on toiminut kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja koskevien oikeuksien edistämiseksi. Samaa aktiivisuutta tarvitaan myös kotimaassa. Pidän tärkeänä, että saamelaisten maaoikeuksiin liittyvät kysymykset ratkaistaan hallituksen ja saamelaisten edustajien yhteistyöllä. Ratkaisun pitää olla kaikkien osapuolten hyväksyttävissä, jotta estetään nykyisten, pitkään kestäneiden kiistojen jatkuminen", hän sanoi.
Sovun hakua vauhdittaa kasvava paine ratifioida YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus. Suomi ei ole voinut vahvistaa sopimusta, koska Ylä-Lapin maiden omistuksesta ja hallinnasta ei ole saatu ratkaisua.
Halonen korosti, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus on ottanut tavoitteekseen löytää sopu kuluvalla hallituskaudella. Tosin sama tavoite oli myös edellisellä hallituksella.
Sisäpoliittinen ongelma
"Saamelaisia tulee arvostaa ja kohdella meidän ainutlaatuisuutemme, asemamme ja kulttuurimme perusteella, ei kansainvälisten sopimusten ja valtion toimien kohteina tai ulko- ja sisäpoliittisena ongelmana", Näkkäläjärvi korosti.
Hän pahoitteli sitä, että jotkut tutkijat ja tutkimukset ovat antaneet väärää kuvaa saamelaiskulttuurista.
"Meitä ovat tutkineet ja määrittäneet vuosisatojen ajan kulttuurimme ulkopuoliset tutkijat. Meillä ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten meitä arvotetaan julkisuudessa. Me tiedämme parhaiten saamelaiskulttuurin, sen luonteen ja arvot. Me tiedämme, mitä saamelaiskulttuurissa pitää tutkia, ja me teemme sen parhaiten. Meidän on otettava saamelaisten haltuun henkinen ja aineellinen kulttuurimme."
Näkkäläjärvi lupasi, että saamelaiskäräjät tuo oman ehdotuksensa valtiovallalle maaoikeuksien ratkaisemiseksi vielä tämän kevään aikana.