Presidentti Tarja Halonen pääsi arpaonnen ansiosta puhumaan valtioiden edustajista ensimmäisenä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen käynnistyessä Genevessä keskiviikkona. "Olipa hyvä tuuri", kommentoi presidentti itse tyytyväisenä tiedotustilaisuudessaan puheen jälkeen.
Halonen viipyi Genevessä vain viitisen tuntia: piti puheen, keskusteli Iranin presidentin Mohammad Khatamin kanssa, tapasi toimittajia, kiersi Suomen näyttelyosastot ja poistui Helsinkiin, josta taas torstaina jatkaa Brysseliin EU-kokoukseen.
Puheessaan Halonen kehui Suomen tuloksia tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Hän ei tarjonnut valmiita malleja muille, mutta lupasi yhteistyötä.
"Suomi on yhteisvastuun hengessä valmis jakamaan omia kokemuksiaan tietoyhteiskunnan kehittämisestä muiden maiden kanssa", Halonen sanoi.
Palkinnon mainostusta
"Olemme myös valmiita vahvistamaan omaa panostamme kehitysyhteistyössämme tietoyhteiskuntien kehittämiseksi", hän lupasi. Tätä hän ei kuitenkaan vielä täsmentänyt.
Puheessaan Suomen presidentti myös mainosti YK:lle uutta teknologiapalkintoa, jota Suomi ryhtyy jakamaan. Tämä kahden vuoden välien jaettava "vuosituhatpalkinto" on Halosen mukaan esimerkki uudesta kumppanuudesta yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Palkinnon perusteena ovat kestävää kehitystä ja elämänlaatua auttavat saavutukset.
Koko huippukokouksen viesti on Halosen mielestä selkeä: maailma tarvitsee solidaarisuutta, yhteisvastuuta ja sitoutumista eriarvoisuuden poistamiseksi. Hän muistutti digitaalisesta kuilusta rikkaiden ja köyhien, nuorten ja vanhojen, koulutettujen ja kouluja käymättömien välillä.
Uutta tietoteknologiaa hän piti välineenä globaalin tietoyhteiskunnan luomisessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen ja elämän laadun parantamiseen.
"Tietoyhteiskunnassa tiedon itsensä merkitys on keskeinen. Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus tietoon ja hallitusten tehtävä on taata pääsy sen äärelle. Tieto on demokratian varsinainen perusta", hän sanoi.
Läsnäolo paikallaan
Halosen ohella kovin monia läntisten maiden johtajia ei Geneven huippukokoukseen saapunut.
Presidentin itsensä mukaan Suomen näyttävä läsnäolo paikalla on tarpeen.
"Suomi on nykyteknologian kuuluisa maa", Halonen perusteli tiedotustilaisuudessaan. Hänen mukaansa kyse ei ole vain "yhdestä tuotteesta", vaan koko suomalaisesta mallista valtion, yrityselämän, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
"Olemme tietysti myös siinä mielessä itsekkäitä että haluamme mainostaa, että suomalainen malli on toimiva", hän sanoi. Suomen intressissä on korostaa, että pelkkiä pikavoittoja ei tässä voi haalia.
Itse huippukokousta hän piti tarpeellisena: digitaalisen kuilun kuromisessa umpeen YK:n avulla on kiire.
"Ajalla on merkitystä, sillä edistyneet maat saavat koko ajan lisää eroa", hän sanoi.
Iran menossa hyvään suuntaan
Halosen ohjelmaan mahtui Genevessä vain yksi kahdenvälinen tapaaminen, Iranin presidentin kanssa. He ovat vanhoja tuttuja, tavanneet aiemmin jo kolme kertaa.
Keskusteluissa oli esillä Iranin suhteet sekä EU:n että Suomen kanssa.
"Meillä on samaan aikaan käynnissä ihmisoikeusdialogi ja kasvava kauppa. Se on mielenkiintoinen mutta joskus vähän vaikeakin yhdistelmä", hän kommentoi tapaamista.
Halonen oli tyytyväinen, että Iran on keskustelujen pohjalta liikkunut multilateraaliseen suuntaan, etenkin ydinvoimassa ja sen rajoittamiseen energiakäyttöön. Hän viittasi Iranin ilmoitukseen ydinsulkusopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittamisesta.