Presidentti Tarja Halonen jätti perjantaina jyrkkäsanaisen lausuman hallituksen esitykseen perustuslain muuttamisesta. Kanta ei ollut yllätys, sillä hän on esittänyt samansuuntaista kritiikkiä koko uudistusprosessin ajan.
Halonen perustelee lausumaansa sillä, että esitys oli hätiköiden valmisteltu.
"Olisin toivonut, että tässä olisi otettu vielä aikalisä. Nykyisessä perustuslaissa ei ole mitään valuvikaa, joka olisi edellyttänyt kiireellistä toimintaa."
Halonen totesi olevansa vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toiminnan paras asiantuntija presidentin vinkkelistä, koska muita presidenttejä ei sinä aikana ole ollut. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vasta Halosen seuraajan aikana keväällä 2012.
Halonen epäilee, ettei uudistus nauti riittävää kannatusta kansaa valtiopäivillä edustavassa eduskunnassa.
"Valta kuuluu kansalle. Jos perustelua pidetään populistisena, niin se on perustuslaissakin oleva vika."
Kansan etääntymisestä järjestelmästä kertovat presidentin mukaan matala äänestysaktiivisuus ja kiinnostuksen hiipuminen yhteiskunnallisiin asioihin.
Halonen tulkitsee hallituksen esitystä niin, että se vähentäisi presidentin ulkopoliittista valtaa.
"Ehdotetulla muutoksella vaikutettaisiin tosiasiallisesti merkittävällä tavalla presidentin mahdollisuuksiin johtaa ulkopolitiikkaa", Halonen on kirjannut lausumaansa.
Hän pitää myös presidentin ja pääministerin tehtäviä koskevia muotoiluja ristiriitaisina.
"Muotoilun tulisi olla sellainen, ettei sillä tosiasiassa heikennetä Suomen toimintamahdollisuuksia unionissa tai suhteissa kolmansiin maihin", hän viittaa Suomen edustajasta EU:n huippukokouksissa syntyneeseen lautaskiistaan.
Nimitysvallan vähentymisestä Halonen ei ole huolissaan. Hän kuitenkin puolusti kitkerääkin kritiikkiä herättäneitä Sinikka Salon ja Pentti Hakkaraisen nimityksiä Suomen Pankkiin.
"Kaikki nimitykset voidaan tarkastaa nykypäivän valossa uudelleen."
Perustuslain muuttaminen edellyttää, että nykyinen eduskunta hyväksyy sen yksinkertaisella enemmistöllä. Laki tulee voimaan vasta, jos myös ensi keväänä valittava uusi eduskunta hyväksyy sen kahden kolmasosan enemmistöllä.
Nykyisessä eduskunnassa olevista puolueista vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat jo kertoneen vastustavansa uudistusta.
Sosiaalidemokraattien edustaja Johannes Koskinen oli muotoilemassa lakiesitystä Christoffer Taxellin (ruots.) komiteassa, mutta sen jälkeen puolueen riveistä on kuulunut empiviä mielipiteitä koko uudistusta kohtaan. Lopullista kantaansa puolue ei ole vielä päättänyt.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) luottaa siihen, että sosiaalidemokraatit tulevat uudistuksen taakse.
"On ennenaikaista lähteä miettimään, aikooko jokin puolue tehdä toisin kuin on ehdottanut hyvin vakavissa neuvotteluissa. Demareilla oli aivan keskeinen rooli kompromissin synnyssä", Brax toteaa.