Heinäkuun alussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on näytönpaikka pääministeri Matti Vanhaselle, joka tarttuu unionin ruoriin. Vanhanen on osoittanut pääministerikaudellaan olevansa EU-asioiden vahva asiantuntija. Hänestä ei tosin tihku samanlaista eurooppalaista aktiivisuutta ja näkemyksellisyyttä kuin Paavo Lipposesta.
Puheenjohtajuuskausi on sopivasti ensi kevään eduskuntavaalien alla. Vanhasella on mahdollisuus osoittaa äänestäjille olevansa poliitikko, jonka avuja Suomi tarvitsee myös seuraavalla vaalikaudella.
Saako Vanhanen patsastella ihan yksin puheenjohtajakaudella?
Suomen perustuslain mukaan pääministeri edustaa Suomea EU:n puheenjohtajana. Tämä kirjaus on hyvin yksiselitteinen. Tästä huolimatta kaikki merkit viittaavat siihen, että tasavallan presidentti Tarja Halonen yrittää tunkeutua pääministerin tontille.
Halonen haluaa osansa EU-glooriasta. Hän ei tyytyne sosiaalisten tapaamisten ja illallisten ehtoisaksi emännäksi.
Presidentin ja pääministerin esikunnat ovat jo pitkään joutuneet taiteilemaan, miten eri askelmerkit astellaan puheenjohtajakaudella.
Asemastaan tarkkana Halonen ei halua jäädä Vanhasen varjoon. Halonen haluaa pitää esimerkiksi EU:n puheenvuoron YK:n yleiskokouksessa. ASEM-kokousten illallisjärjestelyistäkin on jouduttu vääntämään kättä.
Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella syksyllä 1999 oli voimassa vanha perustuslaki, jolloin presidentillä oli vielä valtaa EU-asioihin. Presidentti Martti Ahtisaarella oli tästä johtuen luonteva rooli kokouksissa.
Halosen kriittisyys EU.n perustuslain ratifiointiin Suomessa on saanut valtavasti julkisuutta. Kohun taustalle on jäänyt, millaisen kädenjäljen presidentti jätti ratifiointiesitykseen. Halosen vaatimuksesta esityksen perusteluissa korostetaan poikkeuksellisen vahvasti presidentin asemaa EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Unionissa tehtävä ulkopolitiikka kuuluu presidentin ja pääministerin valtaoikeuksien harmaalle alueelle.
On mielenkiintoista nähdä, puuttuvatko presidentinvallan riisujat Liisa Jaakonsaari ja Kimmo Sasi eduskuntakäsittelyssä näihin linjauksiin?
Reviirikiistoista huolimatta Halosen ja Vanhasen yhteistyö sujuu, vaikkei se aina ole helppoa. Tarja Halosen ja Paavo Lipposen yhteiselo oli tuskaisempaa.
Monet EU-toimittajat muistelevat kauhulla, kun Halonen ja Lipponen olivat rinnakkain huippukokousten infoissa. Syvä erimielisyys tihkui tilaisuuksissa.
Halonen on tietenkin oikeassa muistuttaessaan, että kaikille titteleille riittää varmasti tarpeeksi työtä puheenjohtajuuskaudella. Hän on viitannut omaan kokemukseensa ulkoministerinä Suomen edellisellä kaudella.
Halosen otteista näkyy, että hän pyrkii olemaan kokenut emäntä. Puheenjohtajakaudellakin on kuitenkin syytä noudattaa perustuslakia.
Belgian mukaan EU-maiden pääkaupunkien aukioilla pitäisi järjestää kansalaisille tanssiaiset maaliskuussa 2007 Rooman-sopimuksen 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Suomalaiset kavahtavat ajatusta kansanjuhlasta hyytävässä tuiskussa.