Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Islannin presidentti Ólafur RagnarGrímsson saapuvat keskiviikkona Ouluun ja osallistuvat torstaina Pohjoisen tutkimusfoorumin avajaisiin. Keskiviikkona illan suussa Ouluun saapuvat presidentit pitävät aluksi yksityisluontoisen tapaamisen.
Torstaina aamupäivällä kumpikin presidentti pitää Saalastinsalissa puheen. Ensimmäiseen paneelikeskustelu käsittelee teknologiaa ja sen hyödyntämistä pohjoisessa elämänmuodossa sekä kulttuurissa. Teemoja ovat erityisesti energiaraaka-aineiden hyödyntäminen sekä niiden kestävä käyttö ja kuljetus.
Presidentti Tarja Halonen ei jää seuraamaan kokousta pidempään, vaan hän lähtee puolen päivän jälkeen Helsinkiin, jossa hänellä on ohjelmassa taidenäyttelyn Klassikoita - taidetta saleista ja holveista 1810-2000 -näyttelyn avajaiset Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä.
Presidentti Grímsson jatkaa kokouksessa koko päivän. Illalla hän matkustaa Helsinkiin, jossa hänellä on perjantaina ohjelmaa presidentti Halosen kanssa presidentinlinnassa.
Presidentti Halonen saapuu keskiviikkona Ouluun puolisonsa, tohtori Pentti Arajärven kanssa Joensuusta, jossa he osallistuvat Joensuun yliopiston Aurora-uudisrakennuksen vihkiäisiin ja tutustuvat Abloyn lukkotehtaaseen.
Pohjoisen tutkimusfoorumi jatkuu Oulussa perjantaihin. Lauantaina kokouspaikaksi vaihtuu Tornio ja Haaparanta, sunnuntaina Luulaja. Kokouksella haetaan yhteyttä tieteellisen tutkimuksen ja käytännön, ennen kaikkea poliittisen päätöksenteon välillä. Siksi presidenttien, Tarja Halosen ja Ólafur Ragnar Grímssonin osallistuminen kokoukseen tuo selvää painoarvoa.
"Toivottavasti he ottavat omassa toiminnassaan entistä enemmän huomioon tieteellisen tutkimuksen käytännöllisen merkityksen. Grímssonhan on ollut mukana perustamassa Pohjoisen tutkimusfoorumia", sanoo tutkimusfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja Lassi Heininen Lapin yliopistosta.
Hän uskoo presidenttien toimivan myös esimerkkinä muille poliittisille päätöksentekijöille.
Aikaisemmista kokouksista hän muistaa konkreettisina esimerkkeinä sen, että neljä vuotta sitten tehtiin kaksi loistavaa raporttia. Toinen käsitteli pohjoisen ilmastonmuutosta, toinen arktisen alueen inhimillistä kehitystä.
"Koskaan aikaisemmin ei ollut tehty yhtä laajoja demonstraatioita aiheesta. Nyt ilmastonmuutos on kehittynyt paljon silloin oletettua nopeammin, ja aihe kaipaa päivittämistä", Heininen sanoo.