Presidentti Tarja Halosen mielestä Suomella ei ole kiirettä muuttaa Nato-linjaansa. Suomella ei ole hänen näkemyksensä mukaan turvallisuusvajetta, jonka täyttämiseen tarvittaisiin uusia toimia.
"EU on parempi turvallisuustakuu kuin puhdas sotilasliitto, koska se perustuu normaaliaikana tehtävään yhteistyöhön. Tällöin luodaan pohja sille, että muilla on halu auttaa. Sotilasliitto on kuin palovakuutus, yhteistyö EU:n piirissä taas on kuin avioliitto", luonnehtii Halonen Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Presidentti ei pidä nykyistä Nato-keskustelua samanlaisena kuin kymmenkunta vuotta sitten käytyä EU-jäsenyyskeskustelua. Hän huomauttaa, että vaikka EU-asiakin tuli eteen vähän yllättäen, siihen ei kokonaisuus huomioon ottaen ollut suhtauduttu kielteisesti.
"EU oli kuitenkin järjestö, johon ajan mittaan ajateltiin mennä. Tällä hetkellä en näe Nato-jäsenyyttä samanlaisena. Se on monien eurooppalaisten maiden tapa hoitaa puolustuksensa, mutta me olemme tottuneet hoitamaan omamme toisella tavalla. Mielestäni muut eivät ole nähneet siinä mitään isoa ongelmaa, joten miksi meidänkään pitäisi nähdä", hän mainitsee.
Mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen Halonen suhtautuu kuin nuori morsian.
"Ennen kuin miettii synnytystapaa, on paras miettiä, onko raskaana", hän hehkuttaa.
Joka tapauksessa presidentin mielestä on myönteistä, että tällaisesta asiasta voidaan ylipäänsä puhua.
"Minun sukupolveni ei olisi voinut kuvitellakaan, että yya-sopimus olisi laitettu aikanaan kansanäänestykseen. Se osoittaa, kuinka valtavasti keskusteluilmapiiri on muuttunut."
EU ei muutu sotilasliitoksi
EU:n hallitusten välisessä konferenssissa käsittelyssä olevasta puolustusyhteistyöstä Halonen sanoo, että turvatakuupykälä muokkautuu joka tapauksessa nykyistä vahvemmaksi. Se on hänen mielestään askel nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön.
"Turvallisuuspoliittinen yhteistyö tiivistyy, mutta ei EU muutu sotilasliitoksi sillä muotoilulla, mitä Suomi ministeri Tuomiojan johdolla ajaa."
Turvatakuulauseketta luonnehditaan usein lähinnä moraaliseksi velvoitteeksi. Halosta ei kuitenkaan tyydytä kompromissi.
"Jos jotain sovitaan, on turha sanoa, ettei tämä mitään merkitse. Kaikki sopimukset merkitsevät solmittaessa jotakin tai voivat merkitä myöhemmin. Siksi ne pitää ottaa vakavasti", hän muistuttaa.
Halosen mielestä on turha kuvitella, että turvatakuut voisivat taata automaattisen avunsaannin. Hän huomauttaa haastattelussa, ettei Natokaan rynnistä automaattisesti sammuttamaan kriisejä. Tämän ovat Balkanin ja Irakin tapahtumat osoittaneet.
"Aina on kysymys jonkinlaisesta harkinnasta."
Halonen on selvästi huolissaan suhteista Yhdysvaltoihin. Hän korostaa, että ei olisi turvallisuutta lisäävä tekijä, jos Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä olevat erimielisyydet syystä tai toisesta syvenisivät. Hän muistuttaa amerikkalaisten olevan aika herkkiä sille, millaisiksi he kokevat yhteistyön näkymät.
Halosen mielestä EU-maiden pitäisi edetä puolustuspolitiikassa hoppuilematta ja keskittyä sisäisen yhteisymmärryksen vaalimiseen.
"EU:n turvallisuuspolitiikan suuresta askeleesta ei vallitse yksimielisyyttä, ei sen enempää sotilaallisesti liittoutumattomien kuin liittoutuneidenkaan kesken", hän muistuttaa Suomen Kuvalehdelle.
