Eurooppalaisen Suomen seminaarissa maanantaina puhunut presidentti Tarja Halonen ei usko, että EU:n perustuslaillisen sopimuksen hylänneet maat saataisiin hyväksymään se ratifioimalla sopimus mahdollisimman monessa jäsenmaassa.
Hän korosti, että eurooppalainen integraatio ei perustu pakkoon tai painostukseen, vaan uusi perussopimus saadaan vain oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella neuvottelulla.
Halonen totesi, että EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin ajankohtaa ja seurauksia on arvioitava realistisesti. Hän ei usko Suomen mahdollisen ratifioinnin tuovan ratkaisevalla tavalla lisäpontta sopimukselle muissa EU-maissa.
"Tämä on kysymys vain ajankohdasta. Ratifiointi sinänsä on ollut tavoitteena, ja ratifiointi pitäisi tehdä. Mutta onko se tämä sopimus, joka tullaan loppujen lopuksi ratifioimaan?" Halonen pohti.
Presidentti muistutti, että ratifiointi osuisi ajankohtaan juuri ennen eduskuntavaaleja ja EU-puheenjohtajuuskautta.
"Kannattaa olla realisti omien vaikutusmahdollisuuksiensa suhteen ja siinä, että miten se vaikuttaa tuleviin eduskuntavaaleihin", Halonen varoitteli.
Halosen mielestä on syytä arvioida myös sitä, miten mahdollinen ratifiointi vaikuttaisi suomalaisten luottamukseen unioniin ja poliittiseen päätöksentekojärjestelmään. Jos sopimus neuvotellaan uusiksi, joutuu eduskunta ratifioimaan sen uudelleen, hän huomautti.
Halosen mielestä on toki selvä, että presidentin, hallituksen ja eduskunnan enemmistön mielestä perustuslaillinen sopimus olisi selkeä parannus nykytilaan. Hän arvioi, että tämä positiivinen suhtautuminen sopimukseen on varmasti kaikkien EU-kumppaneiden tiedossa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta suosittaa mietinnössään, että perustuslakisopimus ratifioitaisiin. Koko eduskunta keskustelee asiasta keskiviikkona. EU:n perustuslain voimaantulo on jäänyt jumiin, sen jälkeen kun Ranska ja Hollanti viime vuonna hylkäsivät sopimuksen kansanäänestyksissään.
"Seuraan sitä avoimin mielin", Halonen sanoi eduskunnan keskustelusta.
Laajentuminen
Suomen etu
Halonen pohti puheessaan myös kasvavaa EU-kriittisyyttä ja arvioi, että jäsenyys on ollut Suomelle voittopuolisesti myönteistä.
Talous ja vauraus ovat EU-jäsenyyden aikana kasvaneet niin, että henkeä kohden käytettävissä oleva tulo on noussut kymmenen vuoden aikana yli puolella, Halonen huomautti.
Korkotaso taas on laskenut niin, että 100 000 euron asuntolaina on nyt vuodessa 4 300 euroa halvempi. EU:n ulkopuolelle jääminen ei olisi ollut hyödyksi. Suomi olisi joutunut noudattamaan samaa politiikkaa, mutta ilman päätäntävaltaa.
Nettomaksujen kasvu on Halosen mielestä luonnollinen kehitys, kun unioni laajenee ja saa uusia köyhempiä jäseniä. Silti Suomen on syytä tukea laajentumisen jatkoa.
"Suurempi EU merkitsee myös meidän elinkeinoelämällemme parempia toimintamahdollisuuksia", Halonen muistutti.
Presidentti myös harmitteli vapun väkivaltaisia mielenosoituksia Helsingissä. Hän sanoi pitävänsä mahdollisimman laajaa mielipiteen ilmaisuvapautta erittäin tärkeänä.
Halonen korosti, että tämä vapaus kuitenkin sisältää velvollisuuden kunnioittaa toisia ihmisiä, henkeä, ruumiillista koskemattomuutta ja omaisuutta