Helsinki
Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Irakin riisuminen joukkotuhoaseista voi edellyttää sotatoimia. "Kaikki haluavat välttää sodan, mutta sen mahdollisuus ei valitettavasti ole poissuljettu", Halonen korosti tiistaina eduskunnassa valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessaan.
Halonen asetti puheessaan selkeät reunaehdot sotatoimille. Hän viestitti opposition suuntaan, että Suomen kanta kriisiin on ollut koko ajan selvä.
"Näillä toimilla tulee olla turvallisuusneuvoston valtuutus. Suomi ei osallistu tällaiseen voimakäyttöön. Sen sijaan olemme perinteiseen tapaamme olleet valmiita tutkimaan mahdollisuuksia humanitäärisen avun antamiseen YK:n välityksellä", presidentti linjasi.
Halonen teki puheessaan hyvin selväksi, että Irakin johto on koko ajan uhmannut YK:n päätöksiä eikä ole suostunut aseriisuntaa. Hän muistutti, että YK velvoitti Irakin luopumaan joukkotuhoaseistaan ja -aseohjelmastaan jo 12 vuotta sitten.
"Irakin johto ei ole myöskään halunnut käyttää täysimääräisesti hyväkseen ´ruokaa öljystä -ohjelmaa´, vaan on mieluummin antanut kansansa kärsiä. Irakin humanitäärinen tilanne on jo tällä hetkellä vakava."
Halonen tapasi vajaa vuosi sitten Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin Washingtonissa. Bush oli tuonut voimakkaasti esiin huolensa Irakin joukkotuhoaseiden uhasta.
"Totesin hänelle tuolloin, että Irakin riisumisen mahdollisista joukkotuhoaseistaan tulisi tapahtua YK:n toimesta. Tiedän, että kaikkien eurooppalaisten hallitusten ja valtioiden päämiesten viesti presidentti Bushille oli sama. Voimme olla tyytyväisiä siitä, että presidentti Bush päätyi samaan ratkaisuun viime vuoden syyskuussa", Halonen sanoi.
Halosen mukaan Irakin kovin hitaasti kasvanut yhteistyöhalua on omalta osaltaan vaikeuttanut tehtävä.
Presidentti kertasi Suomen linjaukset. "Tuemme turvallisuusneuvostoa ja sen päätöksiä eivätkä voimatoimenpiteet ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta ole hyväksyttäviä. Tuemme asetarkastajien työn jatkamista niin kauan kuin työ on mielekästä ja hyödyllistä."
Halonen nosti puheessaan esille kehitysyhteistyörahojen tärkeyden. "Kehitysyhteistyömäärärahojen tai ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole ainoastaan solidaarinen osoitus. Se on samalla sijoitus omaan ja lastemme tulevaisuuteen. Maailman väestön enemmistön eläminen puutteessa ja pienen vähemmistön eläminen yltäkylläisyydessä ei voi kestää loputtomiin."
Presidentti muistutti, että oikeudenmukainen yhteiskunta ei synny itsestään. "Markkinat eivät sitä tuota, vaan sen rakentaminen edellyttää aina populistisia valintoja, päätöksiä ja lainsäädäntöä."
Kuluneen vaalikauden työstä Halonen nosti esille kaksi esimerkkiä: oikeuden maksuttomaan esiopetukseen kaikille kuusivuotiaille sekä kaikkien oikeuden julkisesti tuettuun tai järjestettyyn hammashuoltoon.