Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää tiukasti kiinni oikeudestaan olla mukana myös muodollisessa päätöksenteossa, kun valtioneuvosto päättää vakavia kriisejä koskevan valmiuslain käyttöönotosta poikkeusoloissa. Yhtenä vahvana perusteluna on presidentin asema puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Presidentti vastustaa oikeusministeriön toimikunnan esitystä, että valmiuslain mukaiset toimivaltuudet otettaisiin käyttöön valtioneuvoston asetuksella eikä tasavallan presidentin asetuksella, kuten voimassa olevassa laissa.
Valmiuslain toimivaltuudet kuuluvat toimikunnan mukaan asialliselta sisällöltään enemmän valtioneuvoston kuin presidentin päätettäviin. Valmiuslaki soveltuisi muihin kuin vain sotilaallisiin kriiseihin.
Erityisesti taloudellisissa kriiseissä ja suuronnettomuuksissa valtioneuvosto olisi toimikunnan mielestä luonteva päätöksentekijä.
Toimikunta muistuttaa, että ennen asetuksen antamista on valtioneuvoston yhteistoiminnassa presidentin kanssa todettava maassa vallitsevan poikkeusolot.
"Poikkeusolomäärittely
ei puolla esitystä "
"Ulkopolitiikan johtaminen on presidentin tärkeä tehtävä. Erityisesti kriisitilanteessa ulkopoliittinen johtaminen on suurimman haasteensa edessä. Presidentin osallistuminen myös muodolliseen päätöksentekomenettelyyn on tällaisissa tilanteessa välttämätöntä", tasavallan presidentin kanslian oikeusministeriölle toimittamassa lausunnossa todetaan.
Lausunnossa korostetaan sitä, tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Kanslian mielestä toimikunnan mietinnössä ei esitetä riittäviä perusteluja, miksi nykyisestä menettelystä pitäisi luopua. Poikkeusolomääritelmään ehdotetut muutokset eivät kanslian mielestä puolla ehdotusta.
Eduskuntaryhmät kannattavat toimikunnan esitystä, että presidentin asetuksesta luovuttaisiin.
Keskustan mukaan asetuksen antovaltaa ei ole tarkoituksenmukaista jakaa erilaisten kriisien mukaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välille.
Vaikka SDP:n eduskuntaryhmä kannattaa presidentin muodollisen päätösvallan supistamista, se pitää tärkeänä, että presidentillä säilyy keskeinen rooli päätöksenteossa, koska valmiuslain käyttöönottoa vaativaan tilanteeseen useimmiten vaikuttanee ulkopoliittinen tai muuten kansainvälinen ulottuvuus.
Parlamentaarisesta
vajeesta näkemysero
Vihreä eduskuntaryhmä ei pidä edes tarpeellisena ehdotusta, että valtioneuvosto toteaa maassa vallitsevan poikkeusolosuhteet yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa kuten toimikunta esittää.
Vihreiden mukaan poikkeusoloissa ei voida erotella sisäistä ja ulkoista turvallisuutta toisistaan.
Poikkeusolojen päätöksenteon pitää vihreiden mukaan tapahtua eduskunnalle parlamentaarisessa vastuussa olevan hallituksen toimesta.
Presidentin kanslian mukaan asian valmisteluun ei synny parlamentaarista vajetta, jota pitäisi korvata siirtämällä asetuksen antovaltuus presidentiltä valtioneuvostolle.
Kanslia muistuttaa, että asetus saatettaisiin välittömästi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättäisi siten itse asetuksen voimassaolosta. Presidentti antaa yleensä asetukset valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.