Tasavallan presidentti Tarja Halonen aloitti keskiviikkona toisen virkakautensa antamalla eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen. Virkaanastujaispuheessaan hän korosti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun merkitystä.
Halosen mukaan tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja Suomeen on syntynyt uusköyhyyttä. Kokopäivätyön palkka ei riitä aina perheen elättämiseen.
"Naisen euro on edelleen vain 80 senttiä. Hyvinvointipalvelujärjestelmässä on ongelmia ja työntekijöiden jaksaminen on kovilla. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu monin eri tavoin", Halonen listasi epäkohtia.
Presidentti korosti, ettei hyvinvointiyhteiskunta toteudu kaikkien ihmisten elämässä. Meillä on alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta.
"Näin ei tarvitsisi olla. Ihmisten hyvinvointi ja maamme kansainvälinen kilpailukyky eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä ja tukevia asioita", Halonen sanoi.
Hän huomautti, että hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vahvaa taloutta ja työllisyyttä. Ne ovat kehittyneet presidentin mukaan hyvin, mutta lisää työpaikkoja tarvitaan.
"Meidän pitää olla sekä parempia että tehokkaampia, jotta suomalainen työ olisi kilpailukykyistä maailman markkinoilla. Lähtökohtamme menestyä tulevaisuudessakin ovat varsin hyvät", Halonen korosti.
Hän lupasi olla vastakin valmis yhteistyöhön suomalaisen työn ja ja osaamisen tulosten viennin edistämiseksi ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseksi. Lisäksi presidentti toivoi, että Suomi olisi yhä useammalle yritykselle kiinnostava sijoituskohde ja kotimaa.
Halonen viittasi presidentinvaalien aikana käytyyn keskusteluun työperäisestä maahanmuutosta ja painotti tänne muuttavien ulkomaalaisten kotouttamisen merkitystä.
Oikeudenmukaisuus luo turvallisuutta
Ulkopolitiikasta puhuessaan presidentti Halonen otti esille Suomen aktiivisen toiminnan YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Yhteistyöllä muiden maiden kanssa vaikutetaan maailman vakaan kehityksen hyväksi.
Vaalikampanjastaan tutulla tavalla hän tähdensi, että oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma ja myös meille parempi paikka elää.
EU:n puheenjohtajamaana Suomen tavoitteina ovat Halosen mukaan laajentumissuunnitelman sujuva eteenpäinvieminen, EU:n ja Venäjän yhteistyön kehittäminen, pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen sekä yleensä EU:n ulkosuhdetoiminnan tehostaminen.
Halonen esitti puheessaan konkreettisen tavoitteen kannattamalla hallitusohjelmaan kirjattua kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä.
"Tätä eduskunnankin hyväksymää linjausta pitää noudattaa", Halonen ilmoitti.
Neljäs presidentti toisella kaudella
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) muistutti omassa puheessaan, että ennen Halosta ovat ainoastaan Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto toimineet kaksi peräkkäistä kautta tasavallan presidenttinä.
Kun Halonen on tehtävässä ensimmäinen nainen, on se Lipposen mielestä merkittävää Suomen imagon ja tasa-arvon kannalta.
Lipponen huomautti, että vaalien jälkeen kansakunnan sivistyneeseen tapaan kuuluu jättää vaalikampanjointi ja omaksua valittu henkilö koko kansan presidentiksi. Hän uskoi, että näin tapahtuu myös nyt, kun Halonen on itsekin korostanut omaa valmiuttaan palvella kansaa kokonaisuudessaan.
Lipponen kehui Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvistuneen Halosen ensimmäisellä kaudella. Kansallisesta maanpuolustuksesta vallitsee historiallisen laaja yhteisymmärrys. Lisäksi Suomi osallistuu täysimääräisesti EU:n turvallisuuspoliittiseen ja puolustusyhteistyöhön.