Mitä saadaan, kun otetaan vesihöyryä, pakkasta, pienhiukkasia ja valoa? Omituisen sekoituksen tuloksen ovat varmasti kaikki joskus nähneet, joskaan eivät ehkä tunnistaneet. Annetuista ainesosista saadaan halo.
Se on valoilmiö, joka syntyy, kun valo taittuu ja heijastuu ilmassa leijailevista jääkiteistä. Tavallisimmin haloja voi nähdä Auringon ympärillä, mutta myös keinovalossa tai Kuun valossa.
Ja haloja on kymmeniä erilaisia muotoja. Noin 70, tietää Marko Riikonen.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa on juuri julkaissut Riikosen kirjoittaman teoksen Halot, joka esittelee haloja ja haloharrastusta kattavasti.
Yleisimpiä haloja ovat sivuauringot, eli Auringon molemmin puolin loistavat valoläikät, joissa näkyy spektrin värejä.
Haloja aiheuttavan jääkiteen syntyyn tarvitaan riittävä ilmankosteus ja jäätymisytimiä eli mikroskooppisia hiukkasia, joiden ympärille jääkiteet alkavat kasvaa.
Haloja voi nähdä melkein missä vain. "Suomessa talvi on halojen aikaa, varsinkin alkutalvi", Riikonen kertoo.
Lue lisää maanantain Kalevasta.
