Oulun vaalipiirin kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, joka koskee voimalaitosyhtiöiden kalatalousvelvoitteita Pohjois-Suomessa.
Halmeenpään mukaan voimayhtiöiden velvoitteet Oulu-, Ii- ja Kemijoella ovat selvästi alimitoitettuja ja vanhentuneita. Hänen mukaansa velvoitteita pitäisi tarkastella uudelleen vuonna 2012 julkaistun kansallisen kalatiestrategian valossa. Halmeenpää huomauttaa, että vesilain mukaan lupaviranomainen voi muuttaa kalatalousvelvoitteita ja kalatalousmaksua, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.
Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus julkaisi vuonna 2014 selvityksen, jonka mukaan Pohjois-Suomen suurten jokien eli Oulu-, Ii- ja Kemijokien valjastamisesta määrätyt kalatalousvelvoitteet ovat jokisuissa 4–7 kertaa liian pieniä aiheutettuun vahinkoon verrattuna.
Halmeenpää toteaa, että kyseisten jokien vesistöissä vesivoimayhtiöille on määrätty jokisuun velvoitteiden lisäksi sisävesivelvoite. Hän vaatii, että velvoitteita täytyy muuttaa myös sisävesialueilla.
Iijoella vuosittain
satojentuhansien vahingot
Halmeenpää toteaa, että kalatalousvelvoitteiden hoito on epäonnistunut esimerkiksi Iijoella. Esimerkiksi siikavelvoite on muutettu myöhemmin taimeniksi, harjuksiksi, kirjolohiksi ja kuhiksi. Lisäksi taimenistutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Halmeenpään mukaan istutukset ovat ruokkineet lähinnä alamittaisten taimenten laitonta pyyntiä.
Halmeenpää mainitsee, että Pohjolan Voiman velvoitteiden pitäisi olla siian osalta 390 000 euroa ja taimenen osalta 120 000–180 000 euroa vuodessa. Nykyisin velvoitteiden arvo on siian kohdalla 130 000 ja taimenen kohdalla 28 000 euroa.
– Iijoen vesialueiden omistajat kärsivät siis alimitoitetuista velvoitteista vuosittain 352 000–412 000 euron vahingon, kirjoittaa Halmeenpää.
Kansanedustajan summaa, että viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta Iijoella on menetetty pelkästään siian ja taimenen kautta yli 20 miljoonaa euroa. Summassa ei ole huomioitu sitä, että lohen osalta Pohjolan Voimalle määrättiin kertakorvaus, joka tuli voimayhtiölle edulliseksi.
Hanna Halmeenpää pyytää kantelussaan oikeusasiamiestä tutkimaan, onko Lapin ely-keskus laiminlyönyt tehtävänsä yleisen kalatalousedun valvojana ja miksi Lapin ely-keskus ei ole saattanut kalatalousvelvoitteita uudelleen tarkasteltaviksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.