Kansanedustaja Tony Halme ei valmistaudu pyytämään eroa eduskunnasta minkä tahansa mahdollisen tuomion perusteella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi maanantaina STT:lle, ettei Halme ole sitä tarkoittanut eikä tällainen lähtökohta ole ollut esillä keskusteluissa Halmeen kanssa.
Halme antoi itse ymmärtää TV1:n Yokotai-ohjelmassa sunnuntaina, että hän eroaa, jos tuomio tulee, on se sitten mikä tahansa.
Soini kertoi tarkistaneensa asian Halmeelta, eikä tämä ollut tarkoittanut sitä, että lähtisi itse eroamaan, jos mahdollinen tuomio olisi sakkoa. Sellaisessa tilanteessa kukaan muukaan eduskunnassa ei voisi panna erottamista vireille.
Kaksikko sekä eduskuntaryhmän kolmas jäsen Raimo Vistbacka keskustelivat asiasta viimeksi maanantaina.
Soinin mukaan tilanne voi olla toinen, jos Halme saisi vankeustuomion, mutta siinäkin tapauksessa asiaa harkittaisiin yhteisvoimin eduskuntaryhmässä. Soinin mielestä keskustelu asiasta ylipäätään on hedelmätöntä tässä vaiheessa, kun kukaan ei tiedä, millainen oikeuden päätös lopulta on.
"Emme tietenkään halua antaa sellaista signaalia, että tässä odotettaisiin jotain tuomiota."
Halmeen tulevaisuus on hänen itsensä lisäksi tärkeä asia myös puolueelle. Jos Halme jättää tai joutuu jättämään eduskunnan kesken vaalikauden, tilalle ei tulisi toista perussuomalaista, vaan samassa vaaliliitossa liberaalien ehdokkaana ollut entinen kokoomuksen kansanedustaja Seppo Kanerva.
Kansanedustaja voidaan erottaa, jos hän on saanut vankeustuomion tahallisesta rikoksesta, ehdollisenkin. Jonkun täytyy ensin panna asia vireille eduskunnassa, ja ratkaisun tekee eduskunnan täysistunto. Erottamisen puolella täytyy olla vähintään kaksi kolmasosaa edustajista.
Kansanedustaja voi myös itse pyytää eroa tehtävästään. Eduskunta voi suostua pyyntöön, jos se katsoo, että asialle on "hyväksyttävä" syy. Myös eronpyyntö ratkaistaan viime kädessä täysistunnossa.
Harvinaisia tapauksia
Eduskunta joutuu harvoin tällaisiin tilanteisiin. Ehdollisen vankeusrangaistuksen saanut Kauko Juhantalo (kesk.) erotettiin vuonna 1993. Seuraavana vuonna kristillisten ehdokkaana alun perin valittu Vesa Laukkanen pyysi eroa sillä perusteella, että on lopettanut kaiken poliittisen toimintansa. Eroa ei myönnetty. Ilman erolupaa jäi myös Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.), joka turhautuneena vaikutusmahdollisuuksiinsa yritti jättää eduskunnan vuonna 1991.
Soinin mukaan Halmeen suorasukaista lausuntoa televisio-ohjelmassa selittää se, että tämä on vielä sairauslomalla eikä silloin oikeastaan tarvitsisi kommentoida mitään, ja kun terminologia näissä asioissa on vielä vaikea.
"Kuten sanoin Tonyllekin, että kovalevy toimii, mutta printteri ei ihan vielä täysin", Soini yritti havainnollistaa ryhmätoverinsa tilaa.
Halmetta itseään ei tavoitettu haastattelua varten.
Oikeudenkäynti Halmetta vastaan alkaa 15. tammikuuta. Häntä syytetään mm. vaaran aiheuttamisesta, ampuma-aserikoksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. Halme on kiistänyt muut kuin ampuma-aserikoksen.
Halme pyysi anteeksi Haloselta
Perussuomalaisten kolmihenkinen eduskuntaryhmä oli maanantaina presidentti Tarja Halosen lounasvieraana Mäntyniemessä. Halme oli kertonut etukäteen käyttävänsä tilaisuuden hyväkseen pyytääkseen anteeksi Haloselta, että oli nimittänyt tätä lesboksi.
"Käsitykseni mukaan asia tuli hoidettua", Soini sanoi.
Enempää Soini ei halunnut kertoa keskustelusta, koska kysymys oli vain Halmeen ja presidentin välisestä asiasta.