Pääkirjoitus

Hal­li­tus­yh­teis­työ koe­tuk­sel­le

Perussuomalaisten kenttäväki hyvästeli entisen puheenjohtajan Timo Soinin jytkyllä. Jussi Halla-ahon valinta oli pettymys vanhalle kaartille. Puolueen aatteellinen pohja tulee muuttumaan nopeasti ja perin­pohjaisesti.

Vanhaksi samuraiksi itseään keväällä kutsuneen Timo Soinin pitkä valtakausi perussuomalaisten puheenjohtajana päättyi puolueen kentän järjestämään sisäiseen jytkyyn. Yllätys kolahti Soiniin silminnähden todella rajusti.

Jyväskylään kokoontunut puoluekokous valitsi 20 vuotta puo­luetta johtaneen maisterisjätkän tilalle lauantaina yllättävän suurella äänienemmistöllä ja jo ensimmäisellä äänestyskierroksella europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon.

Halla-ahon ja kolmen hänen hengenheimolaisensa valitseminen eduskunnan toiseksi suurimman puolueen johtoon merkitsee täyskäännöstä perussuomalaisissa.


Perussuomalaisten
12. puoluekokous jää historiaan siinä, että puolueen perinteinen, SMP:stä lähtöisin oleva aatteellinen pohja tuli tallatuksi maanrakoon.

Halla-ahon valinta tarkoittaa, että entinen aika perussuomalaisissa on ohitse ja että moni asia muuttuu. Uuden puheenjohtajan vedolla puolue asemoituu aivan muuksi kuin työväenpuolueeksi ilman sosialismia, mitä teemaa Soini muisti pitää esillä.

Nuivasta pakolaispolitiikasta tunnettu Halla-aho sanoi ottavansa politiikan keihäänkärjeksi maahanmuuton. On eri asia, mihin monikulttuurisuuden vastustaminen riittää.

Menestyäkseen yleispuolueena ja saadakseen laajempaa kannatusta Halla-ahon johtamat perussuomalaiset eivät voi toimia vain yhden asian liikkeenä.

Sosiaali- ja terveysasioissa tai elinkeino- ja työllisyyskysymyksissä on oltava linja yhtä lailla. Tämän tietää myös Halla-aho, vaikka hän ei ole näkemyksiään muista asioista kovin runsaasti esitellyt.


Todennäköisesti
Halla-ahon edustama talouslinja ja sosiaalipolitiikka tulevat vielä yllättämään monet perussuomalaiset.

Vanhat kannattajat saattavat katsella kummissaan, kun työttömyysturvaa luksuksena pitävä Halla-aho alkaa ladella teesejä irtisanomissuojan ja muiden yhteiskunnallisten etuuksien heikentämisestä, arvonlisäveron korottamisesta tai julkisen talouden säästökuurista.

Perussuomalaiset voi heilahtaa talous- ja elinkeinopoliittisilta lin­jauksiltaan jyrkästi oikealle, uusliberalistisen kovaksi keitettyyn suuntaan.

Eri asia on, kuinka puolueen tausta unohdetun kansan puolestapuhujana jarruttaa Soinin seuraajan vauhtia käytännössä. Puoluehajaannus tai jopa puolueen hajoaminen ei ole tuulesta temmattu vaihtoehto.


Halla-ahon valinnan
myötä myös Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen toimintakyky joutuu koetukselle. Hallituskriisistä ei kannata vielä puhua, mutta perussuomalaiset haluaa profiloitua toisin kuin Soinin aikana. Halla-aho vihjasi lauantaina, että Soini joutuisi luopumaan ulkoministerin salkustaan. Se olisi nöyryytys Soinille.

Jännitteet ja epävarmuus hallituksessa kasvavat varmasti. Keskusta ja kokoomus joutuvat miettimään, onko hallitusyhteistyölle edellytyksiä Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.