Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei niele puheita, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) yrittäisi tukkia ministereidensä suun julkisuudessa keskeneräisistä asioista.
"Pääministeri ei ole asiasta valtioneuvostoa koskaan mitenkään ohjeistanut. Lähden siitä, että minulle ei ole asetettu mitään rajoitteita siinä, miten keskeneräisistä asioista puhutaan."
Hän muistuttaa, että julkisuuslainsäädäntö lähtee hyvin laajasta tiedostusvelvollisuudesta. "Meillä on erittäin laaja tapa kuulla eri tahoja asioiden valmistellussa. Meillä on useita käytäntöjä, jotka estävät, että asioita valmisteltaisiin nopeasti ja salaisesti puskasta."
Brax lähes tuohtuu väitteistä, että hallitus ei keskustelisi riittävästi keskenään. Hänelle ei ole avautunut ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen (kesk.) huoli siitä, että hallitus ei keskustelisi.
"En usko, että isänmaa kaipaisi jatkuvia keskusteluja. Mitä iltaseminaareja tässä nyt tarvittaisiin", Brax tivaa.
"Meillä oli juuri keväällä hallitusneuvottelut, jossa keskustelimme kaikki asiat lävitse. Meillä on EU-ministerivaliokunta, jossa käydään perusteellisia keskusteluja. Kun minulla on keskustelutarpeita, otan yhteyttä kollegoihini ja keskustelen. Kaikkien 20 ministerin ei tarvitse olla paikalla, kun pohditaan toimia, miten perheväkivalta torjuntaan ja liikenneturvallisuutta lisätään."
Väyrysen huoli on Braxin mielestä oudolla tavalla julkisuudessa sotkettu keskusteluun Rosenholz-aineistosta. "Pitäisikö meidän tulla kesälomalta keskustelemaan kolmenkymmenen vuoden takaisista asiakirjoista, joista on keskusteltu jo pari vuotta. Kun kesähelteillä syntyy keskustelu, niin silloin pitäisi pystyä seuraavana päivänä vetämään hihasta joku näkemys tai ratkaisu. Se on vastuutonta. Onko tältä kesältä jäänyt leijona näkemättä?"
Brax ei halua vähätellä virinnyttä keskustelua mahdollisista suomalaisista Stasi-vakoojista ja suojelupoliisin toiminnasta. Hän kaipaa vakavaa valmistelua ja pohdintaa, miten lähihistoriaa käydään lävitse.
"En ole nähnyt asiakirjoja (Rosenholz) enkä voi sanoa, mitä niille voi tehdä, kun en tunne asiakirjojen sisältöä. Suomi kuuluu länsimaihin, joiden traditioon kuuluu menneisyyden arviointi. Me olemme pystyneet käymään lävitse vuoden 1918 tapahtumat, 1930-luvun pelottavat ajat ja myös valvontakomission ajan. On ihan luontevaa ja loogista, että löytyy keino, millä tavalla lähihistoriaa pitäisi käsitellä. Ei niitä (asiakirjoja) voi laittaa internettiin enkä usko väitettyihin salaliittoihin", oikeusministeri korostaa.