Valtiontalouden kestävyyden ohella tulevina kuukausina kokeeseen voi joutua hallitusyhteistyön lujuus. Merkkejä tunnelman kiristymisestä on jo näkyvissä.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) lausuntoja akuutin taloustilanteen Suomessa vaatimista toimista on viime päivinä tutkittu suurennuslasein.
Mielipide-erot eivät ole dramaattisia, mutta eivät näkemykset ihan yksiinkään mene.
Viime viikolla Katainen kuvasi Euroopan tilannetta vaaralliseksi. Tiistain Helsingin Sanomissa hän totesi, että kun hallitus oli varautunut tarkastelemaan valtiontalouden sopeutustoimia ensi keväänä, niin tarkastelu olisikin tehtävä jo nyt.
Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi puolestaan HS:n mukaan, ettei näe tarvetta lisäleikkauksiin tai veronkorotuspäätöksiin hallituksen tulevassa budjettiriihessä. Se pidetään syyskuun puolivälissä.
MTV3:lla Urpilainen totesi, että Suomen talous on pääsääntöisesti hyvällä tolalla verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Hän piti kiinni ajatuksesta, että hallitus voi jättää uusien toimien tarkastelun kevääseen.
Vielä viime keväänä valtiovarainministerinä toiminut Katainen haluaa siis nopeampaa reagointia kuin demariseuraajansa.
Tilanne on poikkeuksellinen. Yleensä valtiovarainministeri vetää pääministerin tuella tiukkaa säästö- ja tasapainotuslinjaa, ja muualta kuuluu tuskainen valitus.
Nyt budjettiministeriön vetäjä puolustaa linjaa, jota monet ekonomistitkin ja jopa oma ministeriö moittivat löysäksi.
Urpilainen on Kataisen tavoin korostanut tilanteen epäselvyyttä. Talouden pyörteet todella ovat nyt sellaiset, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Siksi tarvitaan kylmähermoisuutta.
Tosiasia on joka tapauksessa se, että talouden näkymät ovat olennaisesti heikommat kuin kesäkuussa hallituksen aloittaessa. Valtiontalouden tasapainotus laskettiin tuolloin paitsi säästöjen ja veronkorotusten myös talouskasvun varaan. Siitä huolimatta valtiovarainministeriö arvioi vuosittaisen velanottotarpeen lähivuosina 7--8 miljardiksi euroksi.
Kun kasvu- ja verotulo-odotuksia jouduttaneen nyt rukkaamaan alaspäin, velanottotarve kasvaa väkisin -- jos menoja ei kutisteta ja veroja kiristetä sovittua enemmän.
Päivistä ei nyt ole kysymys, mutta aikaillakaan ei pidä. Talouden notkahduksen syvyydestä saadaan lähiviikkoina lisää selkoa, mutta moni seikka viittaa siihen, etteivät onnelliset päivät palanneet kuin hetkeksi.
Ylipäätään muut euromaat ovat kehno vertailukohta. Rampojen joukossa heikompikin juoksija voi näyttää hyväkuntoiselta.
Valtiontalouden kestävyyden ohella lähikuukausina koetukselle voi joutua koko hallitusyhteistyö. Jos Katainen ja Urpilainen varovat tökkimästä toisiaan, valtiovarainvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Kimmo Sasi ja demarijäsen Jouko Skinnari ottivat tiistaina valtiontalouden hoidosta tiukasti yhteen Ylen Ykkösaamussa. Se voi olla esimakua tulevasta.
Voi myös kysyä, millaiset paineet nousevat vasemmistoliitossa, jos edessä on uusien leikkausten aika. Jo kesäkuussa, kun hallitus oli tuskin taivaltaan aloittanut, rattailta hyppäsi kaksi kansanedustajaa.