Helsinki Hallitus kokoontuu tiistaina linjaamaan lähivuosien budjettien menokehyksiä kipakoissa tunnelmissa. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) ennakkokertomat kehysriihestä ja erityisesti maaseudun tukirahoista herättivät viikonloppuna ärtymystä keskustassa, jolla on jo muutenkin kovat paineet onnistua riihessä.
Pitkin maanantaita käytiin neuvonpitoa siitä, miten tuista voitaisiin muotoilla kaikille hallituspuolueille kelpaava kirjaus.
Heinäluoma totesi sunnuntain Helsingin Sanomissa, että neuvotteluista on turha odottaa päätöstä tukien pienenemisen korvaamisesta viljelijöille. Tämä herätti keskustassa kysymyksiä, onko SDP:n ykkösmies pyörtänyt kantansa muutaman viikon takaisesta.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vastasi maaliskuun alussa eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen kansanedustajille, että maatalouden ja maaseudun kansallisesta tuet käsitellään kehysriihessä. Neuvottelut tullaan käymään silloin, ja sen jälkeen vastaus on olemassa, hän sanoi. Muotoilu kelpasi hyvin Heinäluomallekin:
- Muutoin pyydän vielä vastata kokoomuslaisten edustajien kysymykseen, että pääministeri on täällä erinomaisen hyvin kuvannut hallituksen toimintalinjan ja pyydän yhtyä siihen kokonaisuudessaan, hän sanoi.
Vanhanen totesi myös sunnuntaina nettisivuillaan saaneensa omalta eduskuntaryhmältään selvän evästyksen, että kompensoinnista on tehtävä kehysriihessä poliittinen päätös.
- Mutta toisaalta, kuten Heinäluoma toteaa, niin kauan kuin vastaavista rahoista maiden välinen päätöksenteko on Brysselissä kesken, ei omaa lompakkoa pitäisi avata muiden nähtäväksi, hän kirjoitti.
EU:n laajeneminen pienensi Suomen saamia maaseudun kehittämisvaroja ainakin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Kompensaatiosta päättämistä vaikeuttaa se, että EU:n ratkaisut tulevista kehittämisvaroista ovat jäämässä loppukevääseen.
Heinäluoman otteet ovat nostattaneet toisen päähallituspuolueen riveissä närää muutoinkin. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas varoitti viime viikolla sivuuttamasta keskustan näkemyksiä. Hänen mukaansa puolueen on onnistuttava riihessä silläkin uhalla, että hallitusyhteistyö kärsii.
UPM:n jälkihoito esillä
Hallitus saa tiistaina aamulla kehysneuvottelujen aluksi arvioita siitä, miten valtiovalta voisi tukea rakennemuutoksen kouriin joutuneita alueita ja työnsä menettäviä ihmisiä. Valtiosihteeri Anssi Paasivirran vetämä työryhmä on tehnyt selvityksiä pika-aikataululla sen jälkeen, kun metsäjätti UPM äskettäin kertoi ennätyssuurista irtisanomisista.
Luultavaa on, että hallitus jää tässä vaiheessa vielä odottamaan tietoja UPM:n yt-neuvotteluista ja yhtiön vastaantulosta.
Hallitukselle on myös kasattu paineita nostaa kehitysyhteistyön määrärahaosuuksia. Nyt mietittävänä on, miten sitovasti määrärahatavoitteita paalutetaan seuraavalle hallituskaudelle.
Neuvotteluissa linjataan menokehykset vuosille 2007-2011. Näistä vain ensi vuosi on enää nykyisen hallituksen näpeissä; seuraavien vuosien budjeteissa eletään jo uutta hallituskautta.
Aihe on joka tapauksessa ollut sen verran hankala, että Heinäluoma kieltäytyi taannoin ottamasta vastaan kansalaisjärjestöjen vetoomusta määrärahojen nostamisesta. Järjestöt saivat tukea korkealta tasolta, kun presidentti Tarja Halonen uuden virkakautensa avajaispuheessa kehotti noudattamaan hallitusohjelmaan kirjattua linjausta ja nostamaan määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä.
Tarkemmin ensi vuoden budjettieuroja jaetaan hallituksen budjettiriihessä elokuun loppupuolella.