Teollisuuden ja työnantajain TT:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Heikki Pentti ei lähde arvioimaan, minkä värinen hallitus olisi Suomelle paras vaihtoehto.
"Tärkeämpää kuin hallituksen kokoonpano on sen ohjelma. Uuden hallituksen on keskitettävä kaikki tarmonsa työllisyyden parantamiseksi. Työllisyyden paraneminen kasvattaa taloutta, mikä puolestaan turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen. Suomalaiset vanhenevat, suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, hoiva- ja terveyspalveluita tarvitaan lähivuosina paljon enemmän kuin nyt. Me tarvitsemme tuloja. Siinä on uudelle hallitukselle tarpeeksi kova urakka."
Pentti myöntää, että valtiosihteeri Raimo Sailaksen tuore työllisyysraportti on kunnianhimoinen työllisyyden nostamistavoitteessaan.
Työllisyys on tarkoitus nostaa nykyiseltä 67-68 prosentin tasolta 75 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Pentti ei ota kantaa siihen, onko tavoite epärealistinen.
"Vaikeatahan se on. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei ole helppoa, se nähtiin jo 1990-luvun loppuvuosina, kun taloudessa meni hyvin, mutta pitäähän meillä jokin tavoite olla ja se saa olla kova."
Teollisuuden ykkösmies ja Lemminkäinen-konsernin hallituksen puheenjohtaja Pentti on hyvin myötämielinen Sailaksen työllisyystyöryhmän tavoitteille. Teollisuuden näkemykset ovat saaneet hyvin vastakaikua työryhmässä.
"Sailaksen raportti on hyvin perusteltu. Nyt olisi hyvin suotavaa, että tuleva hallitus kävisi sitä vakavasti läpi ja ottaisi osviitakseen hallitusohjelmaa rakennettaessa."
Veroliikahdus
vasta hyvä alku
Teollisuus on pitkään liputtanut sekä yritysverojen että palkkaverojen reilun alentamisen puolesta. Teollisuus on vaatinut, että esimerkiksi yhteisöverokanta pitäisi laskea takaisin 25 prosenttiin nykyisestä 29:stä. Sailaksen työryhmä esittää verokannaksi 27 prosenttia.
Pentin mukaan veroliikahdus on liike oikeaan suuntaan, mutta pidemmällä tähtäimellä se (27 prosenttia) ei riitä.
"Meillä on jo nyt vanhojen EU-maiden piirissä, puhumattakaan uusista jäsenmaista, aikamoinen verokilpailu menossa. Suomi kuuluu yhä raskaimmin verotettujen maiden joukkoon."
Palkkatulojen verotuksessa Sailaksen ryhmä esittää neljän prosenttiyksikön veroalea seuraavan neljän vuoden aikana eli yhteensä vajaan kolmen miljardin euron veronkevennyksiä.
"Sekin on askel oikeaan suuntaan", arvioi Pentti.
Irtisanomisten paine
kasvaa teollisuudessa
Yritykset ovat näihin päiviin saakka yrittäneet pitää työvoimastaan kiinni ja välttää irtisanomisia. Nyt lomautus- ja irtisanomisuutisia putkahtelee päivittäin.
"Yritykset ovat pakon edessä. Toivottavasti selviämme tämän suhdannevaiheen yli pitkillä lomautuksilla. Kansainvälisessä taloudessa on hyvin vaikea nähdä myönteisiä kehityspiirteitä, jotka antaisivat toivoa talouden kääntymisestä nousuun", arvioi Pentti.
Hän pelkää, että teollisuuden työpaikat voivat vähetä tänä vuonna jopa 15 000-20 000 työntekijällä eli edessä voi olla vielä iso irtisanomisaalto.
"Se voi toteutua, jos maailmalta ei kuulu parempia talousuutisia. Kotimainen kysyntä ei yksinään riitä säilyttämään kaikkia työpaikkoja."
Pentti kiittelee metallin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyötä työpaikkojen säilyttämiseksi taantuman yli.
Suomi tarvitsee
maahanmuuttajia
Teollisuuden ykkösmiehenä Pentti on huolissaan työvoiman riittävyydestä vuosikymmenen loppupuolella. Hän muistuttaa, että työmarkkinoilta poistuu jo lähivuosina 10 000-15 000 työntekijää enemmän kuin sinne tulee. Ilmiö johtuu suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle ja suomalaisten alhaisesta syntyvyydestä.
"Kun elämän ja työnteon pitää jatkua, työvoimaa tarvitaan jostakin lisää. Me tarvitsemme maahanmuuttajia, mutta sitä ennen me tarvitsemme Suomeen aktiivisen ja realistisen maahanmuuttopolitiikan", painottaa Pentti.
Hän sanoo, että Suomeen jo tulleille maahanmuuttajille on tärkeää opettaa suomea, mutta aivan yhtä tärkeää on heidän työllistämisensä mahdollisimman nopeasti.
EU:n laajentuminen Baltiaan ja itäiseen Eurooppaan vapauttaa siirtymäajan jälkeen myös työvoiman liikkumaan.
"Sitäkin varten tarvitsemme pitkän tähtäimen maahanmuuttopolitiikkaa. Tärkeintä on, että Suomeen tulijat ovat koulutettuja ja valmiita tekemään työtä suomalaisten kanssa. Se ei ole tärkeintä, mistä he tulevat. Maahanmuuttajat ovat Suomelle mahdollisuus eikä uhka", muistuttaa Pentti.
Valtiolta lisää rahaa
tutkimukseen
Pentti on huolissaan tutkimus- ja tuotekehitysvarojen riittävyydestä talouselämässä. Hän muistuttaa, että julkisen vallan panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on parina viime vuonna pysynyt ennallaan ja teollisuuden oma osuus vastaavasti noussut.
"Suomi menestyy maailmalla vain huippuosaamisella ja huipputuotteilla, siksi tutkimusmenoissa ei pidä tinkiä taloudellisesti heikkoinakaan aikoina."
Pentti uskoo, että Suomen vientiosuus bruttokansantuotteesta voisi kasvaa vielä nykyisestään.
"Kun maailmantalous jossain vaiheessa elpyy, vaikutukset näkyvät nopeasti Suomessa. Kun kilpailukykymme ja osaamisemme on kunnossa, talouden kasvunumerot voivat komistua hyvinkin nopeasti.