SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) tyrmää Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Antti Herlinin tuoreen vaatimuksen siitä, että laittomia lakkoja koskevaan lainsäädäntöön tulee saada korjaus.
Huutola varoittaa seuraavaa hallitusta peukaloimasta lakko-oikeutta. Hänen mukaansa mitään rajoituksia lakko-oikeuteen tai tukilakkoihinkaan ei pidä lähteä tekemään.
Huutola perää maalisvaalien jälkeen tulevalta hallitukselta lisää joustovaraa työmarkkinapolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.
"Merkittävä osa työmarkkinapolitiikkaan koko seuraavan neljän vuoden aikana vaikuttavista isoista ja kovista asioista ratkeaa jo hallitusohjelmassa", Huutola humauttaa.
"Kun hallitukset istuvat nykyään koko vaalikauden on hallitusohjelmasta tullut entistä tärkeämpi työtä ohjaava linjapaperi. Sen ulkopuolelta on erittäin vaikea saada jotain myöhemmin mukaan. Muutokset ovat lähes mahdottomia."
Huutolan mielestä tämä ei ole vain hyvä kehityssuunta. "Hallituksellakin pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia tehdä matkan varrella uusia arvioita ja avauksia. Koskevat ne sitten vaikka budjettiraameja. Samaa joustoa, mitä nyt peräänkuulutetaan ja haetaan voimakkaasti työntekijöiltä pitäisi löytyä myös hallitukselta."
Kolmikantaa ei
saa romuttaa
Kolmikannan romuttamiseen ei Huutolan mukaan ole varaa. "Se on ollut menestys Suomessa ja Suomelle, vaikka ei tulonjakokysymyksissä menestys kaikille palkansaajille."
Yleissitovien työehtosopimusten purkupuheet tai kolmikannan romuttamispuheet ovat Huutolan mukaan "onneksi" olleet vain yksittäisiä heittoja. "Uhkaavaksi nämä puheet muuttuvat silloin, jos ne saavat laajemmat kantosiivet alleen."
Huutola odottaa kokoomukselta selkeää julkista irtiottoa eduskuntavaaliehdokkaansa, Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden "hyökkäyksistä" kolmikantaa kohtaan, vaikka kahdenkeskisissä palavereissa kokoomusjohto on vakuuttanut arvostavansa kolmikantaa ja sopimusyhteiskuntaa.
Huutolan mielestä "olisi ihan selvää, että työmarkkinapolitiikan tekotapa porvarihallituksen synnyn seurauksena muuttuisi".
"Tiettyjä muutoksia ja hektisyyden aikakauden paluuta työmarkkinapolitiikkaan suurempi siirtyminen paikalliseen sopimiseen kyllä merkitsisi", Huutola muotoilee tarkentamatta.
Sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) näkemystä ideologisesta kärjistymisestä ja turvattomuudesta Huutola ei suoraan allekirjoita.
Vaaleissa haetaan
voimaa itsellekin
Seuraavalle hallitukselle esitettäviä toivelistoja Huutola perustelee sillä, että juuri nyt ay-liikkeellä on vaikuttamisen paikka. "Kehottamalla jäseniämme äänestämään haemme voimia kolmikantaneuvotteluun", Huutola sanoo SAK:n roolista.
"Puheet siitä, että työmarkkinajärjestöt sanelisivat lakeja ovat yliammuntaa. Eduskunnalla on ylin päätäntävalta.".
Eduskunta laajasti ottaen tulee kyllä hieman jälkijunassa, hän huomauttaa. "Hallitusohjelman lisäksi hallituspuolueiden rooli on nyt aiempaa merkittävämpi. Voisi miettiä, löytyisikö joku tapa käydä enemmän vuoropuhelua myös opposition kanssa isoissa lakikokonaisuuksissa", Huutola ehdottaa.
Kuluva vuosi on SAK:lle Huutolan mukaan "turbovuosi". SAK täyttää sata vuotta ja syksyllä edessä ovat tuloneuvottelut. Tänä viikonloppuna liittojen aktiivit kokoontuvat seminaariin pohtimaan luottamushenkilöiden työtä ja asemaa 2000-luvun työelämässä.