Hallitusneuvotteluja vetävän keskustan Juha Sipilän mukaan varsinaiset neuvottelut alkavat ensi maanantaina strategian laatimiselle sekä EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka- ja maahanmuuttolinjausten valmistelulla kolmessa työryhmässä.
Sipilän mukaan kolmen osa-alueen valmistelu voidaan aloittaa ennen kuin julkisen talouden linjaukset ovat valmiit, koska niillä on vähän talousvaikutuksia.
Sipilä sanoi hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa, että EU:ta, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja maahanmuuttoa koskevat linjaukset on tarkoitus saada valmiiksi kahdessa päivässä eli tiistai-iltaan mennessä.
Kokoomuksen Alexander Stubbin mukaan EU- ja maahanmuuttolinjaukset nivoutuvat yhteen. Perussuomalaisten Timo Soini uskoo, että ratkaisuissa näkyy kaikkien kolmen puolueen kädenjälki.
Hallitusneuvottelijat ovat saaneet tarkennuksia talouden tilannekuvaan. Työn pohjana on valtiovarainministeriön arvioima kuuden miljardin euron sopeutustarve, mutta aikataulua voidaan Sipilän mukaan muuttaa. Kokonaisveroasteen nostaminen on poissa työkalupakista, Sipilä sanoi.
Hallitusneuvotteluissa on STT:n tietojen mukaan tarkoitus sopia valtiontalouden sopeuttamisesta kolmella miljardilla eurolla.
Pekkarinen loivensi arviotaan perussuomalaisten eurokannasta, Soini ei kommentoi
Keskustan Mauri Pekkarinen loiventaa arviotaan perussuomalaisten kannasta Kreikan tukemiseen. Pekkarinen sanoi aiemmin STT:lle uskovansa, että perussuomalaiset on sitoutunut siihen, että Kreikalle myönnetään tarvittaessa lisätukea euroalueen pysyvästä kriisirahastosta (EVM).
Pekkarisen ymmärryksen mukaan puolue olisi hyväksynyt tämän, kun se lähti hallitusneuvotteluihin.
Myöhemmin Pekkarinen halusi täsmentää, ettei hänellä ole varmaa tietoa perussuomalaisten kannasta.
- Uskon, että Suomi joutuu pitämään kiinni kriisirahastoon liittyvistä sitoumuksistaan. Kerran tehdyt sitoumukset velvoittavat mitä tahansa tulevaa hallitusta.
Suomi on jo maksanut osuutensa kriisirahastoon, joten Suomen vastuut eivät suoranaisesti kasvaisi, vaikka lisätukea myönnettäisiin. Kreikka ei ole vielä esittänyt pyyntöä lisälainasta, mutta sitä on pidetty todennäköisenä.
Lähivuosina ajankohtaiseksi voi tulla myös kriisirahaston lisäpääomittaminen, jos jokin rahastosta tukea saanut maa tai pankki kaatuisi. Tämä on kirjoitettu kriisirahaston sääntöihin.
- Sen sanon, että tiukkoja tilanteita tulee, mutta me olemme ainakin sitoutuneet, Pekkarinen sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että myös tuleva hallitus - näin mahdollisesti myös perussuomalaiset - joutuisi sitoutumaan tähän.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti STT:lle, että ei kommentoi mitään neuvotteluja ennen kuin päätökset on tehty.