"Jos rahat viedään, lähtee henkikin – kulttuurin alamäki alkoi seitsemän vuotta sitten, eikä loppua näy", otsikoitiin Kalevassa 25.8.
Toisin kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, ei nykyinen hallitus ole kohdistanut kulttuurille erityisiä leikkauksia, vaan tehdyt sopeuttamistoimet ovat kaikkia hallinnonaloja koskevat valtionosuusindeksien jäädytykset ja virastojen toimintamäärärahojen vähennykset.
Pienehköjä valtionavustusten leikkauksia on myös toteutettu, mutta koska kulttuurin toimialalla valtionavustukset maksetaan lähes kokonaan rahapelien voittovaroista ja niitä leikkaukset eivät koske, eivät nämä toimet ole muodostuneet merkittäviksi.
Hallituskaudella on monin osin kyetty lisäämään kulttuurin rahoitusta. Esimerkiksi saavutettavuuden edistämiseen osoitettiin kymmenen miljoonaa euroa kolmen vuoden ajaksi, lainauskorvausten taso kaksinkertaistettiin 15 miljoonaan euroon vuosittain, audiovisuaalisen alan tuotantokannustin toteutettiin vuosittaisella kymmenellä miljoonalla eurolla, suomalais-virolaista kulttuurirahastoa pääomitettiin seitsemällä miljoonalla eurolla sekä lisättiin rahoitusta eri taiteenaloille.
Kevään 2018 kehysriihessä hallitus päätti lisäksi lisätä museoiden ja esittävän taiteen ns. vapaan kentän rahoitusta yhteensä seitsemällä miljoonalla vuosittain vuodesta 2020 lukien. Lisämäärärahoja on kohdennettu myös moniin rakennushankkeisiin, kuten jo viime hallituskaudella päätetylle itsenäisyyden juhlavuoden kansalliselle hankkeelle, Helsingin keskustakirjastolle, yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Edelliseltä hallituskaudelta on kuitenkin periytynyt myös säästöjä, sillä kevään 2014 kevään kehysriihessä päätetty 15 miljoonan leikkaus kulttuurin rahoitukseen jäi viiden miljoonan euron osalta toteutettavaksi tälle hallituskaudelle.
Vuodelle 2019 lisämäärärahaa esitetään eri taiteenalojen edistämiseen yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Se kohdennettaisiin muun muassa kansainvälisiin yhteistuotantoihin ja tv-draamalle, esittävän taiteen ns. vapaan kentän tukeen ja lasten ja nuorten tasavertaisiin mahdollisuuksiin osallistua taiteeseen ja kulttuuriin.
Taide- ja kulttuurilaitosten tasapainoinen rahoitus edellyttää yleensä valtion ja kunnan rahoitusta sekä lipputuloja. Tähän perusrakenteeseen on myös viime talvena mietintönsä jättänyt valtionosuustyöryhmä päätynyt.
Tämä on tilanne myös korkeatasoisilla orkestereilla UMOlla ja Avantilla. UMOon liittyvät Ylen ja Helsingin kaupungin rahoituksen muutokset. Avanti puolestaan ei ollut noudattanut orkestereiden valtionosuuden hakemista koskevia ohjeita, mistä seurasi valtionosuuden pieneneminen.
On erinomaista, että Porvoon ja Helsingin kaupungit sekä säätiöt ja rahastot tulivat apuun ja myönsivät tukea uudelle ylläpitäjälle. Näin myös valtio pystyi myöntämään valtionosuuden muihin orkestereihin vertautuvalla tavalla.
Parhaillaan työskentelee taide- ja taitelijapoliittista ohjelmaehdotusta valmisteleva työryhmä, jonka määräaika päättyy ensi kuussa. Toivottavasti muun muassa sen myötä keskustelu kulttuurin ja taiteen tärkeydestä, sen moninaisista ihmisiä ja yhteisöjä sekä koko yhteiskuntaa rikastuttavista vaikutuksista, olkoonpa ne aineettomia tai aineellisia, viriää ja leviää. Meidän kannattaa kysyä, kuka haluaa elää kaupungissa tai muussa kunnassa, jossa ei ole kulttuuria.
Riitta Kaivosoja
ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.