Paine pääministeri Jyrki Kataisen johtamaa hallitusta kohtaan on muuttumassa sietämättömäksi. Kalevan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista ei enää usko nykyhallituksen kykyyn ratkaista maan talousongelmat. Vain 29 prosenttia ilmoitti edelleen luottavansa hallitukseen talouskysymyksissä.
Erityisen merkittävää kuitenkin on hallitukseen kuuluvien puolueiden uskon katoaminen. Vain pääministeripuolue kokoomuksen kannattajista yli puolet eli 58 prosenttia uskoo hallituksen kykyyn selvitä talousongelmista. RKP:n kohdalla puntit ovat tasan. Vasemmistoliittolaisista 81 prosenttia, kristillisdemokraattien kannattajista peräti 93 prosenttia ja vihreistä 63 prosenttia ei usko hallituksen kykyihin.
Huomattavaa myös on se, että myös demareissa niukka enemmistö on menettänyt uskonsa hallituksen taloustaitoihin. Tulosta voi pitää näpäytyksenä puolueen puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle.
Kyselyn tulosten perusteella on entistä realistisempaa ennustaa, ettei nykyhallitus istu kauttaan loppuun. Etenkin vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen on pian tehtävä johtopäätöksiä. Talous on kaikkein tärkein poliittinen kysymys hallituksen poliittisella agendalla, ja kun sen suhteen neljä viidestä epäilee hallituksen toimintakykyä, Arhinmäki joutuu vakavasti puntaroimaan hallituksesta lähdön mahdollisuutta.
Irtiotot lisääntyvät syksyn kuluessa takuuvarmasti muissakin puolueissa. Hallituksen apupuolueissa on turhautumista, mikä ei voi olla näkymättä budjetin valmistelussa. Ensimmäisiä merkkejä on jo nähty.
Hallituspuolueilla on muun muassa varsin erilaiset näkemykset talouden elvyttämisen tarpeesta. Hallituksen vasen laita haluaisi reippaampaa elvytystä kuin pääministeripuolue kokoomus.
Kyse ei ole ihan pienestä erimielisyydestä. Puolueiden tilannekuva poikkeaa toisistaan melkoisesti. Kokoomuksessa uskotaan meneillään olevan rajun rakennemuutoksen, josta ei valtion elvytystoimin selvitä.
Kataisen kuuden puolueen hallituksen aloittaessa oli tiedossa, että edessä on vaikea taival. Jo hallituksen synnyttäminen oli hyvin hankalaa. Toisaalta aikojen ankeuden uskottiin auttavan yhteisymmärryksen ja toimintakyvyn saavuttamisessa. Talouspulmat ovat niin vaikeita, että juuri siksi leveäpohjaiselle hallitukselle oli tilaus.
Toisin kävi. Valtiomiesmäisyys on jäänyt pikkunäppärän puuhastelun alle. Samanlaista yhteistyön henkeä ei ole kuin Paavo Lipposen sateenkaarihallituksessa. Ideologiset asiat työnnettiin silloin kylmästi taka-alalle ja hallituspuolueet tekivät parhaansa saadakseen maan talouden raiteilleen.
Hallituksella on vielä aikaa terästäytyä. Se vaatii tavoitteiden kirkastamista ja kahleeksi muuttuneen hallitusohjelman repimistä. Loppukauden tavoitteeksi riittää yksi: talouskasvu. Sen avulla monta virhettä saa anteeksi.