Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomessa on voitava avoimesti keskustella ulkopolitiikassa asioista, joista on aidosti erimielisyyttä.
Katainen näkee viitteitä siitä, että hallitus haluaisi lykätä maan johtoa jakavan kysymyksen rauhanturvalaista ja EU:n nopean toiminnan joukkojen tarvitsemasta valtuutuksesta yli presidentinvaalien.
"Toivoisin, että hallituksen puolesta tämä aikataulu tehtäisiin selväksi", Katainen sanoi Helsingissä lauantaina.
Kun presidentti Tarja Halosen ja hallituksen väliltä löytyy mm. tämmöinen selkeä ristiriita, Katainen pitää mahdottomana, että Halonen olisi tarkoittanut kokoomusta, kun hän äskettäin toppuutteli hakemasta väkisin erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista ja hakemasta lyhyen aikavälin poliittista hyötyä.
Toinen hiertävä kysymys on Suomen liittoutumattomuus. Käsite herättää Kataisen mukaan maailmalla ihmettelyä, sillä liittoutumattomuudelta on hävinnyt sisältö EU:n nopean toiminnan joukkoihin ja solidaarisuuslausekkeeseen sitoutumisen jälkeen.
Myös kansanedustaja Kimmo Sasi katsoi, että olisi Suomen etu luopua tästä käsitteestä. Hän kuvasi EU:ta "pehmeäksi sotilasliitoksi".
"Aktiivinen Nato-optio"
Kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi lauantaina pidemmittä puheitta puolueen uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen linjauksen.
Viime puoluekokouksesta valtuuston päätettäväksi siirretyssä kannanotossa katsotaan, että Nato-jäsenyys selkiyttäisi ja parantaisi Suomen asemaa. Suomen olisi määrätietoisesti kehitettävä linjaa, johon kuuluu "aktiivinen Nato-optio".
Katainen ei kokouskäytävillä halunnut ottaa kantaa siihen, estäisikö Halosen jatkokausi käytännössä Nato-jäsenyyden tuona aikana.
Kokoomus etsii parhaillaan omaa presidenttiehdokastaan. Katainen kertoi käyneensä keskusteluja muutamien mahdollisten ehdokkaiden, mm. Euroopan investointipankin varapääjohtajan Sauli Niinistön kanssa.
Ehdokas nimetään ylimääräisessä puoluekokouksessa marraskuussa.