Hallitus aloittaa jälleen keskiviikkona kiistellyn hedelmöityshoitolain käsittelyn, kun asian on määrä olla esillä valtioneuvoston istunnossa. Hallituksen esitys hedelmöityshoitolaiksi annetaan eduskunnalle saman tien, perjantaina pidettävän presidentin esittelyn jälkeen, jos siitä päästään sopuun.
On kuitenkin mahdollista, että asia jää istunnossa vielä pöydälle, sillä hedelmöityshoitojen säätelystä on hallituksen sisällä monenlaisia mielipiteitä. Nyt käsittelyyn tulevaa lakitekstiä ei ole oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Tiina Astolan mukaan olennaisilta osilta muutettu sitten marraskuun.
Hallitus käsitteli silloin lakiluonnosta iltakoulussaan ja oli yhä erimielinen muun muassa siitä, saako naispareille antaa hedelmöityshoitoja vai ei.
Lakia valmistelleen Astolan mukaan hallituksen käsittelyyn tuleva teksti on pitkälti sama, mitä hallitus on jo viime kesän ja syksyn mittaan käsitellyt.
- Sitä on siistitty ja rukattu, mutta perusrakenne on sama, Astola sanoi tiistaina.
Lain tarvetta tuskin kukaan ministeri kuitenkaan kiistää, sillä Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole hedelmöityshoitoja säätelevää lakia. Lakia on yritetty saada aikaan jo parisenkymmentä vuotta. Suurimmassa osassa muitakin Euroopan maita hedelmöityshoitoja säätelee laki, mutta Suomessa hoitoja antavat klinikat ovat tähän asti saaneet itse määritellä kenelle ja millä ehdoin ne hoitoja tekevät.
Tiedon alkuperästään saisi 18-vuotiaana
Esityksen mukaan hedelmöityshoitoja saisi antaa heteroparien lisäksi yksinäisille naisille ja naispareille. Hoitoja saisi tehdä parin omien sukusolujen lisäksi myös luovutetuilla sukusoluilla eli luovutetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneella lapsella olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys eli käytännössä nimi ja henkilötunnus.
- Tiedonsaantioikeus henkilöllisyydestä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin isyyden vahvistaminen, ja ne on tärkeää pitää erillään, Astola korostaa.
Isyyden vahvistaminen merkitsee muun muassa sitä, että lapsi saa perimisoikeuden isäänsä.
Hoitojen tuloksena syntyvän lapsen isyyden määrittäminen on aiheuttanut lainlaatijoille ja kansanedustajille runsaasti päänvaivaa niin kauan kuin lakia on yritetty kehrätä kokoon. Erityisen hankala isyyden määrittäminen on ollut naisparien osalta. Nyt asia on ratkaistu laissa niin, että siittiöiden luovuttaja voidaan vahvistaa isäksi vain siinä tapauksessa, että mies itse suostuu siihen.
Laissa ei edelleenkään esitettäisi hoidoille ikärajaa. Raja vedettäisiin Tiina Astolan mukaan siihen, että hoitoa ei saisi antaa, jos naisen iän tai terveyden vuoksi niistä koituisi vaaraa naisen tai lapsen terveydelle. Eräissä maissa hoitojen antaminen on rajattu esimerkiksi alle 45-vuotiaisiin naisiin.
Ehdotus suhtautuu edelleen tiukasti sijaissynnytyksiin ja alkioiden valintaan: sijaissynnytykset kiellettäisiin kokonaan. Vanhemmat saisivat valita hoidoilla syntyvän lapsen sukupuolen vain niissä tapauksissa, joissa lapsella olisi sukupuolensa takia suuri riski sairastua perinnölliseen sairauteen, Astola kertoo.