Hal­li­tus vah­vis­taa ko­ro­na­krii­sin joh­ta­mis­ta – Pää­mi­nis­te­ri Marin " Tieto ei ole kul­ke­nut sillä tavoin kuin olisi pitänyt "

Valtioneuvoston kansliaan perustetaan koronakriisiin keskittyvä operaatiokeskus. Myös covid19-koordinaatioryhmää laajennetaan.

Pääministeri Sanna Marin kertoi poikkeusolojen johtamisesta.
Pääministeri Sanna Marin kertoi poikkeusolojen johtamisesta.
Kuva: Vesa Moilanen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi valtioneuvoston uusista järjestelyistä poikkeusolojen johtamisessa. Koordinaatioryhmä laajenee ja valtioneuvoston kansliaan perustetaan operaatiokeskus, jotta poikkihallinnollinen valmistelu voi käynnistyä nopeasti. Operaatiokeskus seuraa myös hallituksen päätösten seurauksia.

Valtioneuvosto on päättänyt vahvistaa poikkeusolojen johtamista, koska esimerkiksi Helsinki Vantaan lentokentällä epäonnistuttiin kriisin hallinnassa. Lentokentän kautta kulki pitkään epidemia-alueilta palanneita suomalaisia, joilla ei ollut riittävää tietoa karanteeniin menemisestä. Matkustajat jatkoivat lisäksi matkaansa julkisilla kulkuneuvoilla lentokentältä eteenpäin ja levittivät todennäköisesti virustartuntoja.

Hallitus on päättänyt Covid 19 koordinaatioryhmän laajentamisesta, jotta ministeriöiden välinen yhteistyö paranee ja siilomainen valmistelu vähenee. Valtiosihteeri Mikko Koskinen kertoi, että ryhmä koostuu nyt kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvisesta, viestintäjohtaja Päivi AnttikoskestaHeikki Hovista sekä THL:n johtaja Mika Salmisesta. Ryhmää johtaa Koskinen.

Covid 19 ryhmä perustettiin jo helmikuussa ja se kokoontui 4.3. ensimmäisen kerran ja sen jälkeen kokouksia on ollut kolmesti.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti, että hallituksen kaikkien päätösten taustalla on sosiaalisten kontaktien rajaaminen, jotta virus ei leviäisi. Valtioneuvoston päätösten jalkauttamisessa on Marinin mukaan kova työ ja poikkeusolojen johtaminen vaatii paljon eri ministeriöiltä.

Marinin mukaan vastaavia tilanteita kuin lentokentällä ei saisi syntyä, mutta se on kuitenkin mahdollista esimerkiksi kunnallisessa hallinnossa,

Turvallisuusjohtaja Kurvinen korosti hyvän tilannekuvan ja oikean tiedon merkitystä. Tilannekuvan parantamiseksi valtioneuvoston kansliaan perustetaan Covid 19 operaatiokeskus.

Marinin mukaan hallituksella on myös jo suunnitelmia siitä, miten poikkeustoimia puretaan.

– Olemme päättäneet, että perustetaan uusi erillinen kriisistä ulos -ryhmä, jonka tarkoituksena on keskittyä maan jälleenrakentamiseen, josta tulee suuri haaste.

"Niinistö vedonnut kansalaisiin"

Tiedotustilaisuudessa nousi esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön rooli. STT kysyi Marinilta, mikä rooli presidentti Niinistöllä oli siihen, että poikkeusolojen johtamista nyt vahvistettiin.

Maanantaina julkistettiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin sähköpostikeskustelu poikkeusolojen johtamiseen liittyen. Niinistö lähetti viime viikolla ennen perjantaista presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp -utvan kokousta hallitukselle viestin, jossa hän ehdotti niin kutsutun "nyrkin" perustamista.

Hallitus keskusteli presidentin ehdotuksesta, mutta kriisiryhmää ei päätetty perustaa.

Marin korosti kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja kiitti Niinistöä siitä, että presidentti on vedonnut kansalaisiin hallituksen asettamien rajoitusten noudattamiseksi. Marinin mukaan virus ei ole asia, jonka hallitus voisi yksin hoitaa.

Testauskapasitetti kaksin- tai kolminkertaistetaan

Koronaviruksen testauskapasiteettia nostetaan edelleen, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Kiurun mukaan testauskapasiteetti voidaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaa lähiaikoina.

Kiuru painotti, että Suomen strategia sisältää testausta, jäljitystä ja hoitoa. Näytteiden tulosten selvittyä on esimerkiksi selvitettävä tartuntaketjuja ja tehtävä eristyspäätöksiä.

Ministerin mukaan kapasiteetin kasvatukseen etsitään kumppaneita esimerkiksi yliopistoista ja yrityksistä sekä Suomesta että ulkomailta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan hoitohenkilökunnan suojavarusteiden tilanne on valtakunnallisesti hyvä, mutta yksittäisillä alueilla on tarvetta suojamateriaalien täydennyksiin. Hän sanoo, että henkilökunnan huoli varusteiden riittävyydestä on kuultu ministeriössä.

–  Sairaaloissamme ei tällä hetkellä ole kriittistä henkilöstö- tai suojavarustetarvetta, Pekonen painotti hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa huoltovarmuusvarastoista on jo jaettu mittavia määriä materiaalia erityisesti Uudenmaan alueelle, mutta myös muualle Suomeen.

–  Valtio hankkii lisämateriaaleja ja täydentää huoltovarmuuskeskuksen varastoja koko ajan.

Pekosen mukaan hankinnoista on tehty jo sopimuksia ja hankintoja on tehty useilla miljoonilla euroilla. Hänen mukaansa valtio hankkii edelleen lisää muun muassa kirurgisia kertakäyttöisiä maskeja, suojavaatteita kuten takkeja, hengityssuojaimia ja visiirejä.

Varusteita hankitaan useiden hankintarenkaiden kautta, kuten EU:n yhteishankintamekanismin ja Puolustusvoimien kautta.

–  Ensimmäisiä suojamateriaalien lisätoimituksia saapuu Suomeen tällä viikolla. Materiaalit jaetaan viiden erityisvastuualueen kautta.

Koronaviruksen leviäminen on lisännyt suojamateriaalin tarvetta merkittävästi verrattuna normaalitilanteeseen, Pekonen sanoi.

Juttua päivitetty tarkemmilla tiedoilla kello 12.18.