Henkilövaihdoksia kesän mittaan kokeneen hallituksen budjettiehdotus osoittaa, että säästöjen ja leikkausten aika vaikuttaa olevan ainakin tältä erää ohitse.
Hallituksen kärkitrio esitteli budjetin torstai-iltana ja vakuutti, että valtiontalouden supistuskuuri on nyt käyty läpi. Tosin nykyisessä talouskehityksessä leikkausten riittävyydestä ei vielä ole takeita. Hallitus saa varautua yllätyksiin.
Budjettiesityksen tulot ja menot eivät ole ollenkaan tasapainossa. Hallitus kattaa 5,5 miljardin euron alijäämän velkarahalla.
Budjetissahaiskahtaa varautuminen ensi kevään kuntavaaleihin ja hento toive talouskasvun viriämisestä. Jokainen kolmesta hallituspuolueesta sai budjettiin itselleen ja eturyhmilleen tärkeitä ratkaisuja.
Keskusta runnoi mukaan verokevennyksiä pienyrittäjille sekä maa- ja metsätaloudelle. Uudella yrittäjävähennyksellä avitetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä mukaan lukien maataloustuotanto. Maatalouden kriisipaketti on odotetusti mukana.
Kokoomus sai läpi päivähoitomaksujen korotuksesta luopumisen, millä voitiin näyttää nykyisen puheenjohtajan Petteri Orpon olevan toista maata kuin edeltäjänsä Alexander Stubb.
Kannatuskatoa poteva perussuomalaiset kehitteli Lex Lindströmiksi nimetyn kertalain, jolla yli 60-vuo-tiaat pitkäaikaistyöttömät päästetään eläkkeelle. Aiemmin tätä on kokeiltu vuonna 2004 SDP:n nimissä.
Perussuomalaiset ujutti mukaan myös veneilyyn ja mönkijällä ajamiseen liittyviä eräänlaisia ylellisyysveroja, joiden tosiasiallinen vaikutus on olematon.
Kilpailukykysopimuksen kikyn kattavuus varmistuu vasta ensi viikolla, kun asiasta kiistelleen kunta-alan työntekijäpuolen on määrä hyväksyä hallituksen ehdotus. Se toisi suomalaisille 515 miljoonan euron kevennykset tuloveroon.
Hallitus tuntuu muutenkin luottavan kikyn työntövoimaan. Sopimukseen liittyen hallitus ulkoistaa työllisyyspaketin viilaamisen työmarkkinajärjestöille jakamalla vastuuta kolmikantaan eli siihen osoitteeseen, jossa kiky saatiin sorvatuksi keväällä.
Ulkoistus perustuu kikyn pykäliin. Hallitus lupasi keväällä olla puuttumatta työttömyysturvaan ilman neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ihmetystä herättää, miksi hallitus täyttää velvoitteen näin piirua myöten ja antaa ratkaisun avaimet työllistämistoimenpiteistä etujärjestöille.
Kovia työllistämiskonsteja sisältävää pakettia on tähän saakka valmisteltu virkamiestyönä.
Lisäksi työntekijä- ja työnantajapuolien yhteisen työllisyyspaketin tekemiseen on aikaa sangen niukalti varsinkin kun tietää työmarkkinaneuvotteluiden yleisen hitauden. Valmista pitäisi olla syyskuun loppuun mennessä.
Kun pöydässä on vielä vaikeita etuuskysymyksiä ja muutosehdotuksia, jää nähtäväksi, löytyykö kolmikannasta konsteja työpaikkojen luomiseen. Hallitus on esittänyt toiveen 10 000 uudesta työpaikasta.
Pääkirjoitus