Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) mielestä kuntien taloutta ei paikata valtion budjettimenoja lisäämällä. Hän tyrmäsi välikysymyskeskustelussa keskiviikkona vasemmistoliiton esityksen, että hallituksen keväällä tekemää kehyspäätöstä muutettaisiin.
"Se tarkoittaa valtionvelkaa lisää, talouskasvun ja työllisyyskasvun eväitten syömistä tässä vaiheessa, jolloin niitä pitäisi kasvattaa", Kalliomäki linjasi.
Oppositio haastoi hallituksen vastaamaan, miten kuntien rahoitus turvataan, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Välikysymyksen tekivät vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Kokoomus ei allekirjoittanut välikysymystä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan kuntien rahat eivät riitä peruspalvelujen turvaamiseen vaalikauden aikana. Hän painotti, että kuntataloutta koskevat valinnat on tehty tiukassa menokehyksissä
Siimes arvosteli, että kuntien valtionosuuksia ei tulla nostamaan edes mahdollisilla valtion omaisuuden myyntituloilla. "Se kertoo kylmästä ja kuntien palveluiden parantamisesta piittaamattomasta linjasta."
Hallitus on päättänyt, että myyntitulot käytetään kokonaan velkojen lyhentämiseen tai verojen alentamiseen.
Siimeksen mielestä hallitus on valinnut palvelujen näivettämisen tien, kun se on asettanut veronalennukset kaiken muun edelle.
Vihreiden ryhmänjohtaja Satu Hassin verotuksen rakenne kehittyy työllisyyden kannalta väärään suuntaa. "Kun pienituloiset maksavat kunnallisverosta suhteellisesti suuremman osuuden kuin valtion verosta, pienituloisten kokonaisverotus kasvaa."
Kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen korosti, että kansalaiset menettävät tuloveroalen edun kunnallisveron ja - ja maksujen korottamisen kautta.
"Veroale pyörittää
kotimarkkinoita"
Keskustan Juha Rehula kehui verokevennysten vaikutuksia. Ne ovat hänen mukaansa lisänneet kysyntää, turvanneet työpaikkoja ja pehmentäneet eri toimialojen irtisanomisten vaikutusta kuntatalouteen.
SDP:n Jukka Gustafssonin mukaan veropäätösten vaikutuksesta kotimarkkinateollisuus pyörii hyvin. Hän toppuutteli verotuksen keventämisen jatkoa.
Gustafsson yhtyi opposition huolen hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Hän näki uhkana, että tärkeät terveys- ja sosiaalihankkeet jäävät torsoksi, jos kunnat eivät voi panostaa niihin omaa rahaansa ja valtionosuudet paikkaavat vain kuntien tulovajetta.
Manninen valoi
uskoa kasvuun
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) lupasi, että hallitus seuraa huolellisesti kuntien rahoituksen riittävyyttä ja talouskehitystä sekä huolehtii, että kuntien lisävelvoitteet ja voimavarat ovat tasapainossa.
Manninen luetteli kaikki mahdolliset toimet ja periaatekannanotot, joilla hallitus on sitoutunut kuntatalouden turvaamiseen.
Hän kertoi, että lähes puolet tälle vaalikaudelle sovituista noin yhden miljardin euron menonlisäyksistä käytetään kuntien palvelujen tukemiseen.
Kokoomuksen Heikki A. Ollilan mielestä kuntien mahdollisuudet hoitaa tehtäviään ovat kiinni muistakin asioista kuin rahasta. Hän totesi, että edelliset hallitukset antoivat kunnille parempia toimintaedellytyksiä purkamalla normeja.
Perussuomalaiset
kitkerinä
Perussuomalaisten Timo Soini harmitteli, että suora televisiolähetys päättyi ennen kuin heidän ryhmäpuheensa vuoro tuli. SDP:n Antero Kekkosen ymmärsi Soinin kitkeryyden. Hänen mielestään sellainen ei saa jatkossa toistua.
"On tietenkin katsojan silmässä se, onko perussuomalaisille hyötyä vai haittaa siitä, että heidän puheenvuoronsa näkyisi televisiossa", Kekkonen kuitenkin letkautti.