Helsinki Hallitus pääsi lohikiistassa keskiviikkona yksimieliseen kompromissiin, jossa kaikki joutuivat antamaan periksi. Ministerit toivovat, että asetuksella saadaan maahan lohirauha kolmeksi vuodeksi.
Valtioneuvoston päätös syntyi käytännössä hallitusryhmien vetäjien, pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) , valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (ruots.) välisessä neuvottelussa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) alkuperäisesityksestä tiputettiin yksi vuosi pois. Asetus koskee nyt vuosia 2005-2007. Lisäksi lyhennettiin viikolla Korkeaojan esittämiä pyyntiaikoja. Kalliomäki esitti ensin, ettei asetukseen tehtäisi muutoksia vielä ensi vuonnakaan. Hän antoi tästä periksi, kun muut tulivat vastaan pyyntiaikojen aikaistamisen lyhentämisessä.
Valtioneuvoston päätökseen liitettiin lausuma, jolla pyritään turvaamaan luonnonlohen nousu pohjoiseen. Vastapainona ammattikalastajat pääsevät kalastamaan nykyistä aikaisemmin pohjoisella Itämerellä ja Pohjanlahdella.
Vastarannan kiiski
yhä epäileväinen
Sitkeimmin luonnonlohen puolustajana esiintynyt sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) jätti valtioneuvoston pöytäkirjaan omankin lausumansa. Hän epäilee yhä, että kalastusaikojen pidentäminen voi heikentää tavoitetta turvata luonnonlohikantojen säilyminen.
"Ponsiteksti korostaa ammattikalastusta kalastusmatkailun edistämisen ja Pohjois-Suomen kehittämisedellytysten kustannuksella", Rajamäki toteaa lausumassaan.
"Tässä lohiasiassa vastarannan kiiskenä oleminen on kuitenkin ollut luonnonlohen ja pohjoisen kannalta positiivista", Rajamäki sanoi. "Nyt estettiin se katastrofi, joka Korkeaojan viimeisimmässäkin esityksessä olisi ollut uhkaamassa luonnonlohta ja Pohjois-Suomea."
Huolestuttavaa Rajamäestä on yhä se, että näilläkin ratkaisuilla luonnonlohen säilyminen voi vaarantua. Hän muistuttaa, että kaikki tutkijat ovat varoittivat muuttamasta asetusta ennen kuin on saatu kunnolliset tutkimustulokset.
Huonona hän pitää lausumassa myös sitä, että jos tarkistamistarvetta tulee ammattikalastajien näkökulmasta, asetusta voidaan arvioida uudelleen. "Tämä on uskomatonta. Otetaan esille vain ammattikalastajien näkökulma, ei pohjoisen aluekehitystä ja kalastusmatkailun näkökulmaa. Tämä on juuri syynä siihen, että jätin oman lausumani", Rajamäki kertoi.
Hätävarjelun
liioittelua
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja oli täysin toista mieltä. Hänen mukaansa asetus turvaa kaikkien edut kuten pitääkin. Hän sanoi olevansa tyytyväinen kompromissiin.
"Voi sanoa, että tässä on ollut hätävarjelun liioittelua luonnonlohen elpymisen osalta. Tiedetään, että EU:n ajoverkkokielto leikkaa merikalastuksesta pois erittäin suuren osan. Siellä puhutaan vähintäänkin kymmenistä tuhansista lohista. Rannikkokalastuksen lisäys vaikuttaa korkeintaan tuhansiin. Luvut ovat sellaiset, että lohen pohjoiseen nousu taatusti turvataan", Korkeaoja sanoi.
Hän korosti, ettei ole missään vaiheessa asettanut kyseenalaiseksi luonnonlohen elpymisen turvaamista. "Se on ollut meidän jokaisessa esityksessä ensimmäinen prioriteetti. Ei siitä ole missään vaiheessa ollut epäselvyyttä.Mutta kun vaadittiin, että pitää ensin olla 110-prosentin varmuus ennen kuin voi tehdä mitään, se on minusta suomalaisen kalastuselinkeinon näkökulmasta aivan kohtuuton vaatimus", Korkeaoja jatkoi.
Tänä vuonna ei
tule muutoksia
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) totesi, että asetuksen kanssa voi elää. "Uskon, että tämä kohtuullisella tavalla turvaa myös pohjoisen lohen." Hänen mukaansa tärkeintä oli se, ettei muutoksia tule jo tänä vuonna.
Manninen perusteli tätä sillä, että EU:n kielto ajoverkkokalastuksesta ei ole vielä voimassa. Myöhemmin tämä kielto turvaa lohen pääsyn pohjoisen jokiin.
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (ruots.) luonnehti kompromissia huonoksi. Hänestä Korkeaojan esitys olisi ollut ammattikalastajille parempi. "Mutta yksimielisyyden hinta on nyt tämä. Parempi näin kuin se, ettei asetusta olisi saatu ollenkaan", Wideroos totesi.