Hallitus tarjoaa työllisyyspaketissa palkansaajille 112 miljoonan euron suuruisen lisäkevennyksen tuloveroihin. Kun aiemmin tehdyt esitykset otetaan huomioon, verokevennysten määrä on ensi vuonna noin 490 miljoonaa euroa.
Hallitus esittää tuloveroasteikon kaikkien marginaaliveroprosenttien alentamista jo ehdotetun 0,3 prosenttiyksikön sijasta 0,5 prosenttiyksiköllä. Kevennysmalli suosii pienituloisia.
Palkansaajien ostovoimaa tuloratkaisu ja työllisyyspaketti kasvattavat runsaat kaksi prosenttia, vuonna 2004 noin 3,5 prosenttia. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 540:sta 590 euroon.
Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan maanantaina hyväksymä tukipaketti sisältää myös tukun menolisäyksiä ensi vuoden valtion budjettiin.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korosti, että toimien avulla saadaan työllisyysruiske, joka merkitsee välittömästi tuhansia työpaikkoja. "Kun otetaan huomioon, että se liittyy tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, ovat vaikutukset huomattavasti suurempia".
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan välittömät työllisyysvaikutukset ovat vuositasolla 4 200 henkilötyövuotta, jos verokevennysten lisäävää vaikutusta ei lasketa mukaan.
Budjetin tasapaino heikkenee
Sailas myönsi, että budjetin tasapaino heikkenee lisäysten johdosta 80 miljoonalla eurolla. Eduskunnan käsittelyssä olevan budjetin alijäämä on ennestään 201 miljoonaa euroa.
Hän selvitti, että kaikki työllisyyspaketin toimet eivät näy valtion budjetissa. Asuntorakentamiseen liittyvät ratkaisut eivät vaikuta suoraan budjettiin, koska asuntorahasto on ulkopuolinen rahasto. Esimerkiksi homekoulujen peruskorjauksen myöntämisvaltuuden nosto ei näy vielä ensi vuoden budjetissa. Niihin tarvitaan myös kuntien oma rahoitusosuus.
Sailas korosti, että useamman vuoden aikana valtiontalous rasittuu 188 miljoonalla eurolla. Pysyviksi menoiksi jää 24 miljoonaa euroa.
"Tarkoitus on vaikuttaa suhdannetilanteeseen ja työllisyyteen eikä lisätä pysyviä menoja", Sailas tähdensi.
Lipponen toivoi eduskunnalta vastuullisuutta menopaineiden osalta. Hallituspuolueissa on haluja lisätä muun muassa tiemäärärahoja, joita myös SAK esitti pakettiin.
Aravalainojen
korko alenee
Asuntojen korjausrakentamisen laina-, korkotuki-, ja avustusvaltuuksia lisätään 2003 talousarvioesitykseen nähden korottamalla asuntojen energia- ja korjausavustusvaltuutta 25 miljoonalla sekä korkotuki- ja aravalainavaltuutta yhteensä 70 miljoonalla eurolla.
Aravalainakannan korkeimpia korkoja alennetaan rajoittamalla enimmäislainakorko 6 prosentiksi. Korkojen alentaminen pienentää valtiontalouden tuloja.
Telakakkatuet väliaikaisesti käyttöön
Lipposen mukaan paketin kaikkein suurin yksittäinen menoerä on mahdollisesti telakkatukien väliaikainen käyttöönotto. "Kun tulee eteen tilauksia, otetaan tarkemmin kantaa."
EU:n päätösten mukaan eräille alustyypeille on hyväksytty tukimekanismi. Tarvittavat määrärahat otetaan vuoden 2003 lisätalousarvioon.
Työllisyysperusteista investointiavustusvaltuutta korotetaan neljällä miljoonalla ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahoja lisätään kahdella miljoonalla eurolla. Finnvera Oyj:n erityislainojen myöntämisvaltuutta korotetaan kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Valtion kiinteistöjen korjaustöitä aiennetaan, avustuksia kuntien vesihuoltotoimenpiteisiin lisätään ja energiatuen myöntämisvaltuutta korotetaan.
Kotitalousvähennys paranee
Hallitus on valmis lisäämään 10 miljoonalla eurolla valtionavustusta kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Lisäys tulkittiin peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) puumerkiksi.
Kokoomus ajoi pakettiin parannuksia kotitalousvähennykseen. Sen vuotuista maksimimäärää nostetaan 900 eurosta 1 100 euroon ensi vuoden alusta lukien.
Valtiosihteeri Sailas vakuutti, että kuntien kokemat verotulojen menetykset korvataan. Lisäksi sosiaali- ja terveydehuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia nostetaan 15 miljoonaa euroa vastaavalla määrällä.
Tuposta aiheutuvat valtion henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.
Hallitus antaa lakiesityksen, joka sallii indeksiehdon ottamisen tupon mukaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne indeksiehtoa.