Helsinki Hallitus hakee yhteistä kantaa kiistellystä rajajokisopimuksesta tällä viikolla. Eri näkemyksiä on lähinnä siitä, vaarantaako Suomen ja Ruotsin välinen sopimus Tornionjoen luonnonlohikantoja vai ei. Lisäksi on kannettu huolta kalastuksen valvonnasta.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) pyrkimyksenä on saada sopimus valtioneuvoston käsittelyyn, vaikka sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) ja kunta- ja alueministeri Hannes Manninen (kesk.) ovat ilmoittaneet vastustavansa sen viemistä eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyssä muodossa. Asiaa on määrä puida vielä hallituksen iltakoulussa keskiviikkona.
Korkeaojalla ei erityisavustajansa Jouni Lindin mukaan ole asiassa erityisiä intohimoja, eikä hän aio runnoa sopimusta läpi hinnalla millä hyvänsä. Maa- ja metsätalousministeriössä kuutisen vuotta valmistellun sopimuksen läpivientiä pidetään kuitenkin tärkeänä muun muassa siksi, että nykyään rajajokikomission päätöksistä ei ole valitusoikeutta sen enempää vesi- kuin kalastusasioissakaan.
Lisäksi ministeriön näkemys on, että sopimus pikemminkin parantaa luonnonlohen nousua Tornionjokeen, sillä sen talteenottaminen on merialueella tiukasti kielletty heinäkuun alkuun jatkuvan rauhoituskauden aikana. Sopimus myös tehostaisi kalastuksen valvontaa Ruotsin puolella.
- Joki- ja merialueen kalastusta ei pitäisi asettaa vastakkain, kun kaikkien etu kuitenkin on, että Tornionjoki tuottaisi mahdollisimman paljon smoltteja (lohenpoikasia), Lind sanoi STT:lle. Hän huomautti myös, että merialueen kalastajat ovat Suomen puolella kannattaneet sopimuksen hyväksymistä.
Valvonta
epäilyttää
Vastustajia epäilyttää, miten luonnonlohen talteenottokieltoa pystytään valvomaan, kun pyydyksiä merialueille kuitenkin saa asettaa. Lindin mukaan tehostettua valvontaa tarvitaan käytännössä vain jäiden lähdöstä heinäkuun alkuun ja vielä rannassakin voidaan tarkastaa, ettei luonnonlohta ole saaliin joukossa.
Viime keväänä rajajokisopimus jäi hallituksessa pöydälle Rajamäen pyynnöstä. Sen jälkeen tekstiin on neuvoteltu Ruotsin kanssa joitain muutoksia. Esimerkiksi aluerajausta on tarkennettu siten, että sopimuksen kalastusmääräykset koskevat vain rajajokia ja niiden sivu-uomia, eivät rajajokiin laskevia vesistöjä. Toinen muutos on se, että lohipyydysten asettaminen ns. rasvaevättömien eli kasvatettujen lohien varjolla on estetty.
Vastustajien mielestä luonnoksessa on silti edelleen liikaa tulkinnanvaraisia kohtia. Maa- ja metsätalousministeriön taholta on toisaalta pidetty epätodennäköisenä sitä, että Ruotsilla olisi mielenkiintoa neuvotella erillistä kalastussopimusta, kun nyt vireillä oleva sopimus kattaisi sekä vesi- että kalastusasiat. Sopimus voidaan allekirjoittaa vasta, kun eduskunta sen hyväksyy.