Hallitus selviytyi niukin naukin osinkoverosekoilusta. Valuvian korjaamisesta ei heru tyylipisteitä, mutta tärkeintä on, että itse asia tuli hoidetuksi ja hallitus pysyi kasassa.
Hallitus selviytyi lopulta ehjin nahoin, vaikka ehti poukkoilla pahaenteisesti osinkoveroaaltojen pyörityksessä. Matkalla sattui pieniä kolhuja ja mustelmia, mutta kehysriihessä tapahtunut osinkoverouudistuksen kömmähdys saatiin korjatuksi ilman suurempia vahinkoja.
Kahden viikon aikana annettuja lausuntoja ei kannata verrata toisiinsa, sillä päätökset, näkemykset ja linjaukset ehtivät heittää häränpyllyä. Lopputulos on, että osinkoveropäätöksen valuviat korjattiin, kun ministerit palailivat pääsiäislomilta ja työmatkoilta.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilällä oli sormensa pelissä, sillä hän antoi vasemmistoliiton puheenjohtajalle Paavo Arhinmäelle veljellisesti tukiopetusta yhtiöverotuksesta.
Hallitus taipui, korjasi virheensä, eikä vasemmistoliiton tarvinnut lähteä oppositioon. Arhinmäen poliittinen terhentely tuotti tulosta, sillä oppositiosta se olisi johtanut yhtään mihinkään.
Sipilä puolestaan osoitti olevansa erilainen poliitikko tyytyessään hallituspuolueen konsultin rooliin. Hyvä kysymys on, olisiko tilanne saattanut ilman yritysjohtajan apua ajautua hallituskriisiin ja keskustan pelin paikkaan.
Keskustelu osinkoverouudistuksen nyansseista ja kaikkein varakkaimpia suosivasta verohuojennuksesta oli vähällä johtaa koko uudistuksen tarkoitusperän romuttumiseen. Julkisen kohun saattelema korjausliike varmistaa toivon mukaan sen, että kehysriihessä sovittu yhteisöverouudistuksen keskeinen tavoite eli investointien ja työllisyyden tukeminen toteutuu.
Yhteisöverouudistus synnyttää budjettiin joka tapauksessa lähes miljardin euron aukon. Nyt odotellaan, että veroalennus alkaa vaikuttaa ja tuo aikanaan taloudellisen toimeliaisuuden viriämisen myötä puuttuvat eurot ja kadonneet työpaikat takaisin.
Etuoikeutetun verorälssin synnyttäminen olisi kyllä muistettu syksyn palkkaneuvotteluissa. Peruutus oli siten perusteltu enempien vahinkojen välttämiseksi. Keskustelu lobbareiden vaikutuksesta päätöksentekoon ei kuitenkaan lopu.
Hallitukselle ei juuri voi antaa tyylipisteitä, mutta siitä voi antaa tunnustusta, että se pystyy päätöksiin ja myös muutoksiin, jos on tullut töpeksityksi. Jatkuva veivaaminen kertoo kuitenkin asioiden huonosta valmistelusta ja kiireestä.
Hallituksen ideologiset erot ovat suuret, ja se näkyy päätöksenteossa. Aina hallitus ei näytä olevan tietoinen, mistä on päättänyt, kun niin monta etunäkökohtaa sovitetaan yhteen.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama kuuden puolueen hallitus on kompuroinut asiasta toiseen. Jo hallitusneuvottelut olivat poikkeuksellisen vaikeat, kun vaalien suurvoittaja perussuomalaiset kieltäytyi vastuusta.
Pääministeristä ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta (sd) näkee, että jatkuvasti päälle kaatuva EU:n talouskriisi vie mehuja. Samaan aikaan kotimaan politiikassa on menossa vaativia uudistuksia, joihin kohdistuu voimakkaita poliittisia eturistiriitoja. Vastuunkantajilla ei ole aina helppoa.