Hal­li­tus sel­vit­tää Rinteen työl­lis­ty­mis­se­te­liä

Hallitus selvittää mahdollisuutta käyttää työttömyysetuutta palkkatukeen ja starttirahaan, kertoi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) vastatessaan oppositiopuolueiden välikysymykseen.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström lupaa hallituksen selvittävän mahdollisuuksia työllistämissetelin käyttöönottoon.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström lupaa hallituksen selvittävän mahdollisuuksia työllistämissetelin käyttöönottoon.
Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki

Hallitus selvittää mahdollisuutta käyttää työttömyysetuutta palkkatukeen ja starttirahaan, kertoi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) vastatessaan oppositiopuolueiden välikysymykseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ehdottanut mallia, jossa työtön voisi tarjota työllistymisseteliä työnantajalle. Seteli kattaisi palkasta työmarkkinatuen verran.

Muuten hallitus ja vasemmistopuolueet ovat olleet eri linjoilla työttömyyden alentamisessa. Hallituksen mukaan Suomen työllisyys paranee vain rakenteellisilla toimilla ja hintakilpailukykyä parantamalla. Vasemmistopuolueet taas kaipaavat työllisyysmäärärahojen kaltaisia nopeampia keinoja ja julkisia investointeja.

Hallitus vastaa iltapäivän aikana eduskunnassa kolmen oppositiopuolueen välikysymykseen. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät tekivät hallitukselle välikysymyksen työllisyyteen liittyen.

Puolueet haluavat hallitukselta vastauksia siihen, miksi työllisyysmäärärahoja leikataan, vaikka työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Hallitus vastasi välikysymykseen vakuuttamalla, että sen suunnittelemat rakenteelliset muutokset parantavat työllisyyttä. Lindström viittasi valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan niin sanottu pakkolakipaketti loisi pitkällä aikavälillä yksityiselle sektorille yli 30 000 työpaikkaa lisää.

Hallituksen kilpailukykypaketiksi kutsumassa muutoksessa sairausloman ensimmäisestä päivästä tulisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin ja lomarahoja leikattaisiin. Lisäksi loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi.

Vartiainen luottaa ammattiliittoihin

Oppositiopuolueet kaipaavat kuitenkin nopeampia toimia työllisyyden parantamiseksi. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden välikysymys eroaa hallituksen linjasta erilaisella uskolla työmarkkinoiden toimintaan. Välikysymyksen mukaan työvoimapalveluista esimerkiksi tukityöllistäminen ja ammatillinen koulutus ovat tarpeellisia korkean työttömyyden aikana. Arhinmäen mukaan työllisyysmäärärahojen loppuminen on ongelma.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Juhana Vartiainen taas arvioi, että Suomen palkkataso on suurin syy työttömyyden tasoon.

- Kaikki, jotka ennakoivat korkeita (palkan)korotuksia ensi syksyksi, ennustavat samalla Suomelle korkeaa rakenteellista työttömyyttä, Vartiainen sanoi.

Vartiainen sanoi kuitenkin Suomen ammattiliittojen edustavan pääosin vastuullista linjaa, joten hän ei usko liittojen vaativan ensi syksyn liittokierroksilla liian korkeita palkankorotuksia. Hän perusteli kantaa SAK:n tarjouksella kariutuneissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. SAK tarjosi nollakorotusta vuodelle 2017.

- Vasemmiston on niin vaikea ymmärtää, että työsuhteen on oltava kannattava molemmille osapuolille, Vartiainen vastasi kritiikkiin.

Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan SDP:n ja hallituksen suurin ero on hallituksen pyrkimys parantaa kilpailukykyä hintakilpailukyvyn kautta. Hän tarjosi tilalle esimerkiksi koulutusleikkauksista luopumista, sillä kilpailukykyyn vaikuttaa myös työn tuottavuus.

Ilmoita asiavirheestä