Hallitus pääsi vasta kuusi tuntia kestäneen puhemyllyn jälkeen keskiviikkona sopuun ensi vuoden ja kolmen seuraavan vuoden budjetin menokehyksistä. Ensi vuodelle sovittu 28,3 miljardin euron kehysraami piti, vaikka aluksi väännettiin kättä siitäkin, mitä kehyksistä on aikaisemmin oikein sovittu.
Yksittäiset ministerit toivat neuvotteluun runsaasti menotoiveitaan. Vain liikenneväylille herui 30 miljoonaa euroa lisää rahaa ja sekin koko loppuvaalikaudelle. Niin veroista kuin maatalouden ympäristötuesta tehtiin lähinnä periaatteelliset kirjaukset.
Liikkumavaran söi yllätyksenä hallituksen kunnille maksettavaksi langettu noin 300 miljoonan euron lisäpotti.
Veroratkaisut
lykättiin syksyyn
Yksityiskohtaisia veroratkaisuja kehysriihessä ei tehty. Niihin hallitus palaa myöhemmin syksyllä. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) muistutti, että hallitusohjelmassa on luvattu verotukselle puolivälin tarkistuspaikka.
"Kyllä tässä yhteydessä voi jo nyt sanoa selvästi, että työn verotuksen keventämistä on syytä jatkaa", Kalliomäki kuitenkin lupasi, mutta asetti perään ehdot.
Hänen mukaansa veroratkaisuilla on kaksi ankkuria: vakaa valtiontalous ja työmarkkinaratkaisun rooli. Suoraa kytkyä veropäätöksillä ei Kalliomäen mukaan työmarkkinaratkaisuun ole, mutta tämä yhdistelmä on hänestä toivottava.
Hallitus lupaa lupaa tukea työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavan työmarkkinaratkaisun syntyä. Sen sijaan ns. matalan tuottavuuden alojen tukemisesta ei vielä tehty ratkaisua. Kalliomäki lupaa, että ratkaisu syntyy kevään kuluessa ja malli on tiedossa viimeistään budjettiriiheen mennessä. Kevät on takaraja myös sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamiselle.
Hallituksen päätavoite on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistamalla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä parantamalla peruspalveluja. Hallitus myöntää, että työllisyystavoitteen saavuttaminen on osoittautunut erittäin haastavaksi.
Velkapotti kunnille
tuli yllätyksenä
Valtiovarainministeri Kalliomäen mukaan hallitukselle tuli yllätyksenä liki 300 miljoonan euron velka kunnille. Se kertyi valtionosuuksien nelivuotistarkistuksesta, jota ei oltu hoksattu ottaa huomioon vuosi sitten vaalikauden kehyksiä laadittaessa.
Hallitus kantaa velkavastuun, mutta sen maksatus jaksotetaan neljälle seuraavalle vuodelle. Kalliomäen mukaan on vielä tarkemmin sopimatta, miten velkapotti eri vuosille jaetaan. Osa siitä lankeaa seuraavan hallituksen maksettavaksi.
Kalliomäen mukaan nyt kuitenkin päätettiin, että nykymuotoisena valtionosuuksien tarkistusjärjestelmä ei jatkossa toimi, vaan sitä uudistetaan. "Nimenomaan siinä tarkoituksessa, että vastaavia yllätyksiä ei tulisi jatkossa. Ne eivät todellakaan edesauta hyvää taloudenpitoa."
Hallitus sopi, että automaattisista lakisääteisistä tarkistamisesta luovutaan ensi vuoden alussa voimaan tulevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.
Kalliomäen mukaan kunnille annettava lisäsatsaus kaventaa nyt merkittävästi kehysten sisällä olevaa valtiontalouden kokonaisuutta. Käytännössä kunnille maksettava lisälasku nielaisee valtaosan kehyksiin jätetyistä noin 400 miljoonan euron jakamattomista varauksista eli rahoista, joiden kohdentamisesta yleensä päätetään lisäbudjeteissa.
Väylähankkeita
saadaan alulle
Ennen kuin päästiin ministeriökohtaisiin kysymyksiin hallitus kävi pitkän talouspoliittisen keskustelun. Sen jälkeen alkoi toiveiden alas ampuminen.
Vain liikenneinvestoinneille varataan suunnittelurahaa 30 miljoonaa euroa. Kalliomäen mukaan kaikki suurimmat tie- ja väylähankkeet käynnistyvät vasta vaalikauden lopulla.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) mukaan lisäraha varmistaa, että ns. infratyöryhmän listaamissa kärkihankkeissa päästään liikkeelle. Hankkeista neuvotellaan vielä, mutta Luhtasen mukaan Seinäjoki-Oulu -rata on listalla mukana.
Kalliomäki muistutti, että hallitus varautuu yhteensä yli miljardin panostuksiin, mutta ne painottuvat ensi vaalikaudelle.
Opintojen lainajärjestelmää hallitus lupaa parantaa, mutta tukien korotusten kohtalo lykättiin varsinaiseen budjettiriiheen.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) luki ympäristötukien periaatekirjausta niin, että tuet eivät pienene ja mahdollisesti syntyvä erotus maksetaan jatkossa kansallisena tukena.