Hallitus ei pidä rypäleaseiden täyskieltoa oikeana ratkaisuna näiden aseiden aiheuttamaan humanitaariseen haittaan. Tämä kanta tuli selväksi tasavallan presidentin ja nykyhallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ensimmäisessä kokouksessa.
Hallitus katsoo tärkeäksi, että rypäleaseiden aiheuttamia humanitaarisia ongelmia käsitellään kansainvälisellä tasolla. Kokouksen yhteisenä linjana oli, että Suomi on mukana helmikuussa alkaneessa rypäleaseita käsittelevässä neuvotteluprosessissa.
Rypäleaseista on tarkoitus pyrkiä neuvottelemaan kansainvälisesti laillinen sitova sopimus.
Jonkinlaisten rypäleaseiden on suunniteltu korvaavan Suomessa ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen käytöstä poistettavat jalkaväkimiinat.
Kokouksessa käsiteltiin myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi jatkaa osallistumistaan 11 sotilaalliseen ja 13 siviilikriisinhallintaoperaatioon Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Lisäksi keskusteltiin pohjoismaisesta turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä ja saatiin selvitys Venäjän tilanteesta.