Eduskunnan pitäisi torjua tai porrastaa hallituksen lehtitilauksille kaavailema arvonlisävero. Toteutuessaan vero lisää lehtikuolemia ja yksipuolistaa mediakenttää.
Media-alaa uhkaavat työpaikkojen menetykset ja lehtien lakkautukset, mikäli hallitus toteuttaa aikeensa ja panee sanoma- ja aikakauslehtien tilauksille 9 prosentin arvonlisäveron ensi vuonna. Vaikeassa murroksessa elävällä media-alalla esityksen pysyminen myös hallituksen budjettiriihessä on herättänyt tyrmistystä.
Viestinnän keskusliitossa on laskettu arvonlisäveron korotuksen uhkaavan jopa 3?000 media-alan työpaikkaa. Monille talousvaikeuksien kanssa kamppaileville lehdille vero tietää kuoliniskua.
On kohtuutonta, että vaikeassa tilanteessa kamppailevaa painettua mediaa tieten tahtoen halutaan kurjistaa. On myös muistettava, että lehtien ilmoituksista maksetaan 23 prosentin arvonlisävero, puhumattakaan, että lehtiyhtiöt maksavat tuloksestaan veroa.
Sanoma- ja aikakauslehtien tilauksille kaavailtu lisävero ei rokota pelkästään mediataloja, vaan se näkyy lehtien lukijoille moniarvoisen sanomalehtikentän rapautumisena. Tilaushintoihin siirtyessään arvonlisävero vähentää sanomalehtien tilaamista ja lukemista.
Veroa mietittäessä on unohtunut, että tilattavilla lehdillä on uutis- ja tiedonvälitystehtävän lisäksi keskeinen merkitys alueidensa kulttuuri- ja sivistysinstituutioina, joiden yhteisöllinen merkitys on vertaansa vailla. Käytännössä sanomalehdet toteuttavat jopa laajempaa julkisen palvelun tehtävää kuin eduskunnan erityissuojeluksessa oleva Yleisradio.
Media-alalla on ihmetelty, miksi verosta ei keskusteltu alan kanssa etukäteen. Veronkorotus on lisäksi tarkoitus panna voimaan jo alkuvuodesta. Hallituksen esitys on puhtaasti fiskaalinen ja veronkorotukselta puuttuu vaikuttavuusarvio.
Esimerkiksi Itellan laajat yt-neuvottelut ovat alan muutoksen lisäksi osaltaan seurausta myös vähentyneistä sanomalehtitilauksista. Jos lehtien levikit veronkorotuksen takia entisestään laskevat, laajenevat kielteiset heijastusvaikutukset entisestään.
Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan sanoma- ja aikakauslehdiltä kerättäisiin 90 miljoonaa euroa tilausten arvonlisäverolla. Valtiovarainministeriön laskelmissa lehtien levikit laskevat kolme prosenttia, jos vero siirretään tilaushintoihin. Lehtikustantajat puolestaan pelkäävät, että levikit laskevat jopa 15 prosenttia. Lehtitilausvero ei pelasta valtiontaloutta, mutta on kohtalokas monelle lehdelle.
Lehdet eivät ole pitäneet asiasta julkisesti isoa meteliä, koska eivät ole halunneet ottaa palstatilaa oman asiansa käsittelyyn. Viestintäministeri Krista Kiurulta (sd.) on herunut myötätuntoa, mutta ei halua puuttua korotukseen.
Yleisradion rahoitusta sen sijaan on selvitetty huolellisesti. Televisiomaksun sijaan on esitetty pakollista mediamaksua tai valtion rahoitusta. Kyse on arviolta 450 miljoonasta eurosta, jonka veronmaksajat maksavat. Markkinaehtoisen median kohtalo on jäämässä Ylen rahoituksesta kannetun huolen varjoon.