Terveydenhoidon ammattihenkilöstöä voidaan määrätä tiettyihin avaintehtäviin hoitajajärjestö Tehyn mahdollisen työtaistelun aikana, jos eduskunta hyväksyy perjantaina hallitukselta saamansa lakiesityksen. Hallituksen tavoitteena on, että laki potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana eli "Tehy-laki" voitaisiin hyväksyä jo ensi viikolla.
Laki olisi voimassa enintään Tehyn työtaistelun ajan. Se kumottaisiin tasavallan presidentin asetuksella. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä jo tarvittaviin ennakkotoimiin.
Esityksen mukaan lääninhallitus voi antaa määräyksen velvoitetyöhön kunnallisessa terveydenhuollossa, jos potilaiden henki, terveys tai potilasturvallisuus uhkaisivat vaarantua vakavasti. Lailla pyritään varmistamaan hoidon saanti etenkin synnytyksissä, onnettomuuksissa, akuuteissa leikkauksissa sekä syöpäpotilaiden ja keinomunuaispotilaiden hoidossa. Töihin velvoitettaisiin noin 10--20 prosenttia irtisanoutuvista hoitajista.
Myös työtaistelun ulkopuolella olevia terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin. Työaikasäännöksistä voitaisiin poiketa. Ensisijaisesti tarkoituksena on kuitenkin velvoittaa töihin heitä, jotka mahdollisesti irtisanoutuvat.
Potilaat vaarassa
Presidentti Tarja Halonen pitää ajan niukkuuden vuoksi tarpeellisena, että lakiesitys potilasturvallisuudesta annetaan viipymättä eduskunnalle. Hän toivoo eduskunnan arvioivan esityksen tarkoituksenmukaisuuden ja perustuslainmukaisuuden sekä esityksen suhteen ainakin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Halonen muistutti lausumassaan, että esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta on valmisteltu erittäin nopealla aikataululla ilman laajapohjaisempaa lainvalmistelua tai asiaan liittyvää keskustelua. Siksi hänen on ollut vaikea arvioida normaaliin tapaan lain vaikutuksia tai suhdetta muuhun lainsäädäntöön tai Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin.
Esityksen taustalla on, että Tehyn työtaistelun ulkopuolelle ei rajata potilaiden hengen turvaamiseksi tai välittömän vakavan vamman estämiseksi välttämätöntä henkilöstöä. Näin ollen joukkoirtisanoutumiset johtaisivat väistämättä hyvin nopeasti joidenkin potilaiden menehtymiseen tai vakavaan vammautumiseen.
Esitystä perustellaan sillä, että monet tehtävät terveydenhuollossa vaativat pitkälle menevää erityisosaamista. Sen edellytyksenä taas on pitkäaikainen koulutus. Siksi ammattitaitoista henkilöstöä ei ole mahdollista kouluttaa näihin tehtäviin.
Määräys velvoitetyöhön kestäisi kerrallaan enintään viikon. Määräys voitaisiin uudistaa.
Laki on tarkoitettu säädettäväksi normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Lain läpimeno on epävarmaa, jos eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyy siihen, että laki on säädettävä nopeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Lakiesitys laadittiin pika-aikataulussa. Esitystä viimeisteltiin vielä perjantaina aamupäivällä.
Tehy jätti työtaistelu-uhkauksensa viime kuun puolivälissä. Jollei sovittelussa saavuteta tulosta, Tehy toteuttaa joukkoirtisanoutumisen. Hoitajat olisivat viimeistä päivää töissä maanantaina 19. marraskuuta. Lääninhallituksen mahdollista päätöstä työvelvoitteesta tehostetaan uhkasakolla.