Noin kolmannes suomalaisista on enää tyytyväisiä pääministeri Matti Vanhaseen (kesk.).
Vanhasen suosio laskee nopeammin kuin hallituksen suosio, sillä hallitukseen tyytyväisiä kansasta on vielä 35 prosenttia.
"Jos näitä Kalevan sarjoja katsoo Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen ajalta, huomaa, että tyytyväisyys pääministeriin tulee hallitusta jyrkemmin alas. Vanhasen ykköshallituksen kaudella pääministeri oli poikkeuksellisen suosittu. Vuosi 2008 oli taitekohta. Toisin sanoen parin vuoden aikana on selvästi tapahtunut jotain, joka heikentää kansalaisten tyytyväisyyttä pääministeriin vähän runsaammin kuin tyytyväisyyttä hallitukseen," toteaa professori Heikki Paloheimo.
Myös yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta on samoilla linjoilla.
Koikkalaisen mielestä muutosta voi selittää monella tavalla.
"Tietysti voi sanoa, että hallitusvastuu kuluttaa ja talouden heikkenevät näkymät vaikuttavat. Päälle tulevat vaalirahoitukseen liittyvät ja muut tekijät. Silti sekin varmaan pitää paikkansa, että tämä viimeisin vaalirahakohu ei ole vaikuttanut pääministerin suosioon paljoakaan."
Vanhaselta löytyy paineensietokykyä
Lautakasakohu on voinut myös lisätä Vanhasen suosiota.
"On selvää, että keskusta on ryhmittynyt puolustuskannalle. Yleisellä mielipiteellä taas on taipumus kääntyä, jos koetaan, että joku on pitkään kritiikin kohteena. Sitä tietysti tavoitellaan, kun puhutaan ajojahdista."
Vanhanen on Koikkalaisen arvion mukaan osoittautunut jupakan aikana aika sitkeäksi ja mediataidoiltaan taitavaksi.
Paineensietokykyäkin on
löytynyt.
Lautakasaan on sekoittunut myös annos valtiomahtien välistä kamppailua.
"Ainakin jotkut keskustapoliitikot ovat pyrkineet esittämään asian siten, että tässä on yleisradio pääministeri-instituutiota vastaan."
Vankin tuki
pohjoisesta
Käsitys Vanhasen toiminnasta riippuu puoluekannasta. Valtaosa (59 prosenttia) keskustan kannattajista lukeutuu tyytyväisiin.
Keskustan kannattajien suhtautuminen ei ole juurikaan muuttunut viime keväästä. Pääministeriä tuetaan vahvimmin keskustan ydinalueilla Pohjois-Suomessa.
Vanhasen oma käsitys, että hänen asemansa olisi nyt ennennäkemättömän vahva, on professori Paloheimon mielestä kuitenkin vähintään liioiteltu.
"Keskustan kannatus on ollut laskussa vuoden 2007 vaalien jälkeen, mikä synnyttää yleensä vahvoja paineita siihen, että jotakin puolueessa pitää muuttaa. Keskustan eduskuntaryhmässä mittaillaan, mitkä ovat edellytykset tulla uudelleen valituksi vuoden 2011 vaaleissa. Puolueen johdon vaihtamiselle 2010 puoluekokouksessa saattaa nousta laajaakin kannatusta."
Vaikka jyrkkiä muutoksia ei päällisin puolin näy, on taustalla tapahtunut paljonkin.
"Tyytyväisyys pääministeriin on lisääntynyt selvästi keskustan kannatuksen ydinalueilla. Ja jos joku porukka on aikaisempaa tyytyväisempi, eikä koko aineistotasolla ole muutosta, täytyy löytyä joitakin, jotka ovat aikaisempaa tyytymättömämpiä. He ovat Etelä-Suomesta, pikemminkin paljon kuin vähän koulutettujen keskuudesta ja ovat pikemminkin ylempiä toimihenkilöitä kuin työväestöä", tulkitsee Paloheimo Kalevan teettämää tutkimusta.
Näin siis vuodesta 2008 lisääntynyt tyytymättömyys pääministeriin ei ropise lisää kannatusta vasemmiston laariin, koska vasemmiston kannalta tyytymättömiä ovat väärät ihmiset - hyvin koulutetut keskiluokkaiset ihmiset Etelä-Suomesta.