Uuden hallituksen kätyrlauma sankka on närkästynyt. Oppositio on arvostellut hallitusta ja tehnyt välikysymyksen, vaikkei hallitus ole vielä mitään päättänyt.
Punamullalla ei ole mitään valittamista. Tämänkertaisen kepulaisen Anneli Jäätteenmäen hallituksen alku on ollut ruusuilla tanssimista, jos sitä vertaa edellisen kepulaisen eli Esko Ahon johtamaan porvarihallitukseen.
Ahon hallitus nimitettiin 26.4.1991. Neljän päivän päästä vappuna SAK:n johto uhkasi hallitusta vastatoimilla, jos "se aikoo leikaita ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja lisätä palkansaajien osuutta työttömyysturvan rahoittamisessa".
Niinhän siinä kävi, että SAK nöyryytti Ahon hallitusta peräti kolmella yleislakkouhalla.
Jäätteenmäen hallitus nimitettiin 17.4. eli 13 päivää ennen vappua. Työväen juhlana SAK ei uhannut sitä hirsipuulla eikä muillakaan vitsauksilla. Rauha oli varmistettu yli 50-sivuisella hallitusohjelmalla, jossa kolmikanta mainitaan yli 20 kertaa. Kaiken huipuksi työehtosopimusten yleissitovuus on nyt osa poliittista hallitusohjelmaa.
Joku voisi kutsua tätä melkoiseksi antautumiseksi ja SAK:n nuoleskeluksi. Kepun oli maksettava kallis hinta siitä, että SDP lähti työreformin isän ja pettäjän leiman saaneen puolueen völjyyn.
Näin vahvaa asemaa SDP ei olisi saanut yhdeltäkään toiselta puolueelta.
Punamulta syntyi, vaikka kansa kuvitteli vaaleissa, että SDP ja kepu ovat toistensa vaihtoehtoja. Moisiin vakuutteluihin ei kannata ikinä uskoa. Vallan tähden yhteistyötä voi tehdä vaikka pääpaholaisen kanssa, poliittisesta kilpailijasta puhumattakaan.
Myös puheet "liian aikaisesta välikysymyksestä" ovat puppua. Yhdeksän päivän ero on mitätön.
Jäätteenmäen hallitukselle jätettiin ensimmäinen välikysymys 6.5. eli 19 päivää hallituksen muodostamisen jälkeen. Ahon hallitus sai ensimmäisen välikysymyksen vastattavakseen 24.5.1991 eli 28 päivää nimittämisen jälkeen. Se koski Vuotoksen altaan rakentamista.
Oppositio käyttää niitä keinoja, joita sillä on. Sitä paitsi aihe on mitä herkullisin, salasihan hallitus eduskunnalta olennaista tietoa. Kimmo Sasille pitäisi myöntää tiedonjulkistamispalkinto, kun paljasti oikean hallitusohjelman.
Pääministeri nakkasi, että jokainen lukutaitoinen löytää varsinaisesta ohjelmasta samat luvut, jos vain jaksaa lukea. Väärin. On luettu, eikä rahatietoja ohjelmassa ole. Vasta kun saa käteensä liuskan mittaisen menolaskelman eli "salaisen lisäpöytäkirjan", tietää, ettei 1,12 miljardia euroa lupauksiin riitä.
Hallitus ei kykene ruokkimaan 5 miljoonaista kansaa viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Ihmeiden tekijä ei ole enää keskuudessamme.
Kaikesta huolimatta hallitukselle voi ennakoida pitkää ikää, ellei se sitten kaadu EU-politiikan erimielisyyksiin. Vanhoilliset säilyttäjät, kepun kekkoslaiset ja SDP:n Erkki Tuomiojan kaltaiset eiei-miehet, ovat hallituksessa niskan päällä. Mutta maailma pakottaa tämänkin joukon muutoksiin.
Toinenkin asia voi lyhentää hallituksen elinaikaa. Television Päivärinta-ohjelma maanantai-iltana oli melkoinen paukku. Jos Irak-vuoto osoittautuu tietoiseksi poliittiseksi manööveriksi ja Jäätteenmäki käytti hyväkseen vaalikeskustelussa salaisia sähkeitä, hänen imagonsa saa pahan lommon.
Vaikka Jäätteenmäki ei juridisesti tehnyt mitään väärää, politiikka on myös mielikuvia. Tämä kuva ei enää ole kirkas ja siloinen.