Hallitus pääsi torstaina yksimielisyyteen Natura-verkoston täydentämisestä ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) esityksen mukaisesti.
Päätökseen sisältyvät kiistellyt alueet Lapista, Kemihaaran suot ja Koitelaisen Natura-alueen laajennus.
Enestamin ja keskustan ministereiden välille syntynyt kiista ratkesi, kun alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) veti valtioneuvoston istunnon aikana pidetyllä neuvottelutauolla Kemihaaran soita koskevan vastaesityksensä pois. Manninen esitti, että aluetta koskeva päätös olisi lykätty myöhemmin tehtävän täydennyspäätöksen yhteyteen.
Ratkaisun taustalla oli oikeuskansleri Paavo Nikulan kanta asiaan. Hän olisi jättänyt päätöksestä eriävän mielipiteen, jos Mannisen kanta olisi voittanut. Nikula suositti jo aiemmin lausunnossaan hallitukselle, että sekä Kemihaaran suot että Koitelaisen laajennus on liitettävä Natura-verkostoon.
Elinkeinotoimintaan varaudutaan
Valtioneuvoston Natura-päätökseen liitettiin lausumat, joissa valtioneuvosto varautuu elinkeinotoimintaan kolmella Natura-alueella, Kemihaaran soilla, Koitelaisen alueella ja Paltamossa sijaitsevalla Natura-alueella.
Kemihaaran soita koskevassa lausumassa todetaan, että "valtioneuvosto on valmis tarvittaessa edistämään elinkeinotoiminnan kehittämistä alueella luonnonsuojelulain säännökset huomioon ottaen".
Koitelaisen alueella ja Paltamossa sijaitsevan Antinmäen, Kylmäpuron ja Hevosuon alueilla "valtioneuvosto sitoutuu edistämään malmi- ja mineraalivarojen hyödyntämishankkeita turvaamalla tutkimusmahdollisuudet näillä alueilla myös tulevaisuudessa". Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti myös kaivospiirien muodostamiseen luonnonsuojelulain määräykset huomioon ottaen.
Hallitus pyrkii välttämään äänestysratkaisuja. Jos valtioneuvoston istunnossa olisi jouduttu äänestämään ja kaikki keskustalaiset olisivat olleet samalla linjalla, Mannisen ehdotus olisi voittanut. Paikalla oli kahdeksan keskustalaista, viisi sosiaalidemokraattia ja molemmat RKP:n ministerit.
Suoluonnon suojelua
Päätöksen myötä EU:n Natura-luonnonsuojelualueverkostoon liitettiin ne 36 aluetta, jotka korkein hallinto-oikeus palautti valitusten jälkeen valtioneuvoston käsittelyyn. Päätökseen sisältyy yhteensä kolme uutta aluetta ja viisi jo aiemmin päätetyn alueen laajennusta, joiden yhteispinta-ala on lähes 26 000 hehtaaria. Päätös lisäksi pienentää 21:tä aluetta noin 2 400:n hehtaarin verran.
Uudet hyväksytyt alueet ovat Kemihaaran suot Pelkosenniemellä ja Savukoskella (yli 14 000 hehtaaria), Peuralamminneva Kyyjärvellä (487 hehtaaria) ja Karunginjärvi Torniossa (688 hehtaaria)
Ympäristöministeriö halusi Kemihaaran suot Naturaan, koska alue sisältää kaksi linnustoltaan huomattavan arvokasta aapasuokokonaisuutta, Kokonaavan ja Kilpiaavan. Suot ovat ympäristöministeriön mukaan linnustollisesti maan parhaimpia. Alueelle kaavailtiin Vuotoksen tekoaltaan rakentamista, minkä vuoksi alue poistettiin valtioneuvoston vuoden 1998 Natura-päätöksestä.
Kemihaaran poisjättäminen oli yhtenä perusteena EY-tuomioistuimen tuomiossa, jonka Suomi sai lintudirektiivin rikkomisesta. Ympäristöministeriössä arvioitiin, että jos päätöstä Kemihaaran soista olisi lykätty keskustan esityksen mukaisesti, tämä olisi voinut johtaa EU:n sanktioihin.
Peuralamminneva on ympäristöministeriön mukaan alueellisesti merkittävä luonnontilainen suoalue, joka on yksi eteläisimmistä aapasoista. Vapo on kaavaillut alueelle turvetuotantoa. Karunginjärvi on perustelujen mukaan tärkeä vesilintujen, erityisesti joutsenen muutonaikainen levähdysalue.