Helsinki SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäen mukaan hallitus olisi voinut vaikuttaa Soneran päätökseen osallistua Saksan umts-lisenssin huutokauppaan. Pääomistajan passiivisuus miljardien tappiot tuottaneessa kaupassa ei ollut järkevää, mutta se oli liikenneministeriön silloinen tapa toimia.
Kalliomäen mielestä on hyvä, että hallituksen osuus Soneran päätöksenteossa nyt tutkitaan huolimatta siitä, ettei investointeja käsiteltykään hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Tutkimuksen motiivina ei kuitenkaan saisi olla nimettömänä internetissä julkaistu teksti.
"Miksei sisäinen tarkastus tai ulkoinen tarkastus. Molemmat ovat ihan ok, mutta riippumatta tällaisista Sonera-kirjoista. Jos motiivina ovat nimettömät tempaukset, niin silloin liikutaan aika heikoilla jäillä", Kalliomäki kommentoi tutkimusvaateita.
Liikenneministeriössä eri toimintakulttuuri
"Kun minä olin kauppa- ja teollisuusministerinä, lähtökohtana oli, että hallituksella omistajana oli keskusteluyhteys yhtiön johtoon ja hallituksiin. Omistajan näkemys oli helppo saattaa firman johdon tietoon. Sen jälkeen oli tietenkin firman hallituksen ja johdon asia, miten ne arvioivat omistajanäkemystä.
"Liikenneministeriössä on toisen tyyppinen omistajaohjaus. Se on ahtihirvosmainen näkemys siitä, että omistaja toimii yhtiökokouksissa, mutta ei niiden välillä", Kalliomäki kuvailee.
Kalliomäki kannattaa edelleen kulttuuria, jossa omistajalla on hyvä keskusteluyhteys omistamiensa firmojen johtoon.
"Soneran kohdalla kyse on väitteistä, että omistajan olisi pitänyt olla mukana, kun umts-kauppoja Sonerassa käsiteltiin. Kun kerran silloinen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) sanoo, että näin ei ole ollut, niin asia on hyvä selvittää. "
Toisaalta Kalliomäki ei ole lainkaan vakuuttunut siitä, että vaikka liikenneministeriössä olisi ollut toisenlainen omistajapolitiikka ja -kulttuuri niin valtio omistajana olisi halunnut pysäyttää umts-kaupat.
KTM luonteva koti valtionyhtiöille
Kalliomäki toivoo, että tapaus Sonera vauhdittaa yhteisen toimintakulttuurin luomista eri ministeriöiden välillä ja omistajaohjauksen keskittämistä yhteen ministeriöön. Seuraavan hallituksen aloittaessa toimintatapojen pitäisi olla selvät.
Luonteva koti valtionyhtiöille olisi Kalliomäen mielestä kauppa- ja teollisuusministeriö, jonne myös osaamista pitäisi siirtää eri ministeriöistä. Valtion omistamien yhtiöiden hallinnoinnin siirtämistä poliittisen elämän ulkopuolisille asiantuntijoille hän sen sijaan ei pidä kovin viisaana ajatuksena.
Kalliomäki allekirjoittaa väitteen, että Soneran umts-kaupat olivat rahassa suurin virhe, jonka hallitus on koskaan tehnyt.
"Otettiin erittäin kova riski firman liikevaihtoon verrattuna, jota myös eduskunnassakin arvosteltiin", Kalliomäki muistelee. Arvostelu jäi kuitenkin laimeaksi.
"Aika oli mitä oli. Yltiöpäisellä strategialla haluttiin pelaajaksi suurten pelaajien joukkoon. Nähtiin, että uusi talous on luonut uudet mahdollisuudet, ja että se sallii ja luo edellytykset tällaisille ilmiöille", Kalliomäki puolustaa parin vuoden takaisia sijoituksia. Soneran sijoitukset Saksan ja Italian matkapuhelinmarkkinoille aiheuttivat valtiolle 4,3 miljardin euron tappiot.