Maatalous ja haja-asutusalueiden jätevedet ovat hallituksen mukaan Itämeren suurimmat ravinnekuormittajat. Valtioneuvosto hyväksyi perjantaina eduskunnalle annettavan Itämeri-selonteon, jossa Itämeren pahimmaksi ongelmaksi nähdään rehevöityminen, joka näkyy jokakesäisinä levälauttoina.
Selontekoa esitellyt maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään lähivuosien aikana.
Keskeinen väline on maatalouden ympäristötuen entistä parempi kohdentaminen riskiherkimmille alueille ja peltolohkoille.
"Ilman uusia toimia ei saavuteta typen ja fosforin vähentämistavoitteita", Thors sanoi.
Tavoitteeksi on muun muassa asetettu vuoteen 2014 mennessä, että lannan ravinteet otetaan sataprosenttisesti huomioon lannoituksessa eli ravinteita ei valu enää vesistöihin.
Hallituksen mukaan Suomessa suurin vesistökuormituksen lähde on maatalous. Koko Itämeren typpikuormituksesta noin 71 prosenttia tulee maataloudesta ja haja-asutusalueiden jätevesistä.
EU:n strategiasta myös apua
Suomessa toivotaan apua Itämeren suojeluun myös EU:n Itämeri-strategialta, josta on ensi viikolla tulossa komission esitys. Thorsin mukana toiveena on, että sitä kautta päästäisiin vaikuttamaan esimerkiksi Puolan maatalouden päästöihin.
Suomi ajaa myös Ruotsin kanssa fosfaatteja sisältävien pesuaineiden kieltämistä EU:ssa. Itämeren pohjaan suunnitellusta Nord Stream -kaasuputkesta tehdään selonteon mukaan kaksi ympäristövaikutusten arviointia, kansallinen ja kansainvälinen niin kutsutun Espoon sopimuksen mukainen. Venäjä ei ole ratifioinut sopimusta valtioiden rajat ylittävästä ympäristövaikutusten arvioinnista.
"Suomessa Nord Stream -kaasuputkea käsitellään ennen kaikkea ympäristökysymyksenä ja viranomaiset ovat edellyttäneet perusteellista selvitystä kaasuputkihankkeen ympäristövaikutuksista", selonteossa todetaan.
Ministeri Thorsin mukaan valtioneuvoston istunnossa ei keskustelu Venäjän pääministerin Vladimir Putinin toiveista luvan antamiseksi Nord Stream -putkelle.