Hallituksen tiistaina julkistamiin taloussuunnitelmiin sisältyi leikkausten sekä verojen ja maksujen kiristysten ohella sijoituksia kasvuun. Jälkimmäisiä on helppo perustella: investointeja tarvitaan, jotta syntyy työtä, työllisyyden kasvu taas vääntää tasapainoon alijäämäistä julkista taloutta.
Paketin merkittävin piriste on vuosille 2017–2020 osoitettu 700 miljoonan euron sijoitus väylähankkeisiin. Pohjois-Suomen kannalta ylivoimaisesti tärkein tieto on valtatie 4:n parantamiseen osoitettu yhteensä 155 miljoonan panostus. Valtion rahaa hankkeeseen on tulossa 125 miljoonaa euroa, ja loput 30 miljoonaa maksavat Oulu ja Kempele. Myös parannusten painopiste osuu Oulun ympäristöön.
Nelostien kuormitus on Oulun kohdalla jatkuvasti kasvanut, eikä kasvulle näy loppua. Tien ruuhkautuminen on myös selvästi heikentänyt väylän turvallisuutta. Nyt ongelmiin on muutaman vuoden sisällä tulossa kaivattua helpotusta.
Olennaisia kohennuksia saadaan valtatie 4:lle useita. Tien muuttuminen Oulussa kolmikaistaiseksi Kajaanintien ja Laanilan välillä lisää tien vetokykyä, joka etenkin ruuhka-aikoina on heikko.
Turvallisuutta lisää se, että liittymäramppeja uudistetaan ja kiihdytyskaistoja pidennetään. Tämän lisäksi tarvitaan autoilijoiltakin joustavuutta ja ennakointia ajotapoihin. Kummassakin on ollut puutteita.
Kempeleellä on tien kohentamisessa oma iso lehmä tien varressa, Zatelliitiksi kutsuttu liikealue tien länsipuolella. Sen tavoitettavuus paranee nyt olennaisesti, kun liikealueen kohdalle on tulossa eritasoliittymä. Siksi on perusteltua, että Kempele Oulun tavoin osallistuu perusparannuksen kustannuksiin.
Oulusta pohjoiseen ajettaessa merkittävä parannus nykyiseen on Haukiputaan alueella sijaitsevan moottoriliikennetien muuttuminen moottoritieksi sekä Haukiputaan ja Iin Räinänperän välisen tien muutos keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Nämä työt kohentavat samalla Iin houkuttelevuutta asuinpaikkana ja yritysten sijoittumiskuntana.
Pohjois-Iin ja Kemin väliset kuusi uutta ohituskaistaparia lisäävät liikennevirran sujuvuutta ja turvallisuutta. Osuudella ajaa huomattavan paljon raskasta liikennettä, jonka määrä vain kasvaa, jos Kemiin muutaman vuoden päästä nousee uusi suuri biopolttoaineen jalostuslaitos.
Hallituspuolueilla on nyt tarjota pohjoisille äänestäjilleen myönteinen uutinen. Sitä tarvitaan etenkin kun samaan aikaan koko maan perustienpidon rahoja leikataan.
Nyt liikkeelle lähtevien töiden jälkeenkään valtatie 4 ei Oulun ja Kemin välillä ole sillä tasolla, jolla Pohjois-Suomen pääväylän tulisi olla. Tiehän on myös osa kansainvälistä TEN-T -ydinverkkoa. Jo lähivuosina on päästävä korjaamaan väylän pullonkaulaa eli tien kulkua keskellä Iin taajamaa.
Maalina on pidettävä koko Oulun ja Kemin välisen tieosuuden muuttamista moottoritieksi tai vähintään keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Se vahvistaisi myös Oulun seudun ja Pohjois-Ruotsin välisiä yhteyksiä.
Pääkirjoitus