Suomen kansallinen rakennerahastostrategia 2007-2013 suuntaa tukea erityisesti kilpailukyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Hallituspuolueet pääsivät torstaina strategiasta sopuun pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen.
Kaikkiaan strategiassa linjataan seitsemäksi vuodeksi kahdeksan miljardin euron tukipotti, joka koostuu EU:n, Suomen valtion, kuntien ja yritysten maksuosuuksista. EU:n tuet ovat 1,7 miljardia euroa, mikä on 24 prosenttia vähemmän kuin kuluvalla kaudella.
Pohjois-Suomeen tulevalla aluekehitysrahapotilla tavoitellaan 11 000 uutta työpaikkaa ja 1 500 yritystä. Euroopan aluekehitysrahastolta tavoitteiden saavuttamiseen tulee 311 miljoonaa euroa.
Euroopan sosiaalirahaston 69 miljoonalla eurolla Pohjois-Suomessa pyritään parantamaan työvoiman saatavuutta ja alentamaan rakennetyöttömyyttä.
"Tukipolitiikassa tapahtuu selkeää siirtymää yritystoiminnan ja sen ympäristön kehittämiseen sekä erityisesti kasvuyritysten luomiseen. Tällä rahoituskaudella on entistä innovatiivisempi ote", alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) korostaa.
Mannisen ja Filatovin
neuvottelema kompromissi
"Tämä oli kompromissi, jossa työministeriö sai omia tavoitteitaan läpi ja sisäministeriö omiaan", Manninen luonnehti lopputulosta. Pohjaesitykset on laadittu maakunnissa laajalla yhteistyöllä.
Työministeri Tarja Filatovin (sd.) saavutukseksi listattiin sosiaalirahaston valtakunnalliset rahoitusosuuksien suuruudet. Sisäministeriö esitti kaksi prosenttiyksikköä pienempiä osuuksia sekä työllistymisen että työmarkkinoiden toiminnan toimintalinjojen valtakunnallisiin osioihin.
Kuluvaan kauteen verrattuna sosiaalirahaston tuet putoavat lähes 40 prosenttia. Sosiaalirahaston EU-potti on kokonaisuudessaan 615 miljoonaa euroa, josta 217 miljoonaa on valtakunnallisessa osiossa.
Työministeriön tavoitteena oli varata äkillisiä rakennemuutostilanteita varten omaa rahoitusta, mutta komission vaatimuksesta tästä jouduttiin luopumaan.
Itä-Suomelle oma
erillinen kiintiö
Maakuntien päätettävissä sosiaalirahoista on 217 miljoonaa euroa, mikä jakaantuu kolmen suuralueen eli Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomen kesken. Itä-Suomelle on varattu oma kiintiö, jossa EU-rahaa on vajaa 180 miljoonaa euroa.
Manninen pitää tärkeänä, että sosiaalirahojen alueellisesta kohdentamisesta sovittiin jo tässä vaiheessa.
Manninen yritti neuvotteluissa estää, että viime budjettiriihessä alustavasti sovittu kuntien maksuosuuden nosto 25 prosenttiin sisällytettäisiin strategiaan. Sisäministeriö pelkää, että kuntien lisävelvoitteet ohjelmissa heikentävät edellytyksiä luoda uusia työpaikkoja.
Manninen pitää tärkeänä, että maksuosuuksia tarkastellaan vuoden 2008 valtion budjetin laadinnan yhteydessä.
Komission hyväksyntä
kevään aikana
Valtioneuvosto käsittelee joulukuussa strategian, minkä jälkeen Suomi neuvottelee siitä EU-komission kanssa.
Manninen vakuuttaa, ettei ensi vuoden alussa alkavaan rahastokauteen synny pitkää tyhjäkäyntiä, vaikka komission virallinen vahvistus tulee vasta alkukevään aikana. Hän muistuttaa, että nykyisen rahastokauden projektit jatkuvat kesään asti.
Työministeriö vastaa sosiaalirahaston ohjelmista ja sisäministeriö aluekehitysrahastosta. Rakennerahastot sisältyvät maakuntaohjelmiin ja sitä kautta niitä käsitellään vuosittain maakuntien yhteistyöryhmissä.