Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Suomen puolustusratkaisu nojaa koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen.
Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus tiivistää näillä sanoilla Suomen turvallisuuspoliittisen linjan tulevalla hallituskaudella. Hallitusneuvottelujen aikana peruslinjauksen sanottiin pysyneen ennallaan; asiat vain sanottiin aiempaa tuoreemmalla tavalla.
Vanhasen ykköshallituksen ohjelmassa linja oli tosiaan sanottu toisin sanoin. Siinä korostettiin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus.
Myös suhtautuminen kehityspolitiikkaan on kirjattu toisin, ja tässä kohtaa on myös muutos. Uuden ohjelman mukaan hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta (bruttokansantuotteesta). Kehitysyhteistyössä on painotettava työn tuloksellisuutta ja työnjakoa avunantajien kesken.
Vanhasen ykköshallituksen ohjelmassa mainittiin, että hallitus kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavoitteena nostaa niiden osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteeseen vuoteen 2010 mennessä yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen.