Ylioppilaskirjoitukset jatkuvat keskiviikkona reaalikokeella, jonka uudistusesitys on samana päivänä jälleen hallituksen käsittelyssä. Opetusministeri Maija Raskin (sd.) vetämä uudistus on herättänyt vastustusta muun muassa reaaliaineiden opettajissa ja muissa ministereissä.
Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg (kok.) sanoo, että Rask pitää itsepintaisesti kiinni vaihtoehdottomasta ainereaalista. Kokoomus ja RKP esittävät, että oppilaille on tarjottava vaihtoehto kirjoittaa myös yleisreaali.
"Pitää saada valinnan vapaus kirjoittaa toinen. On liikaa vaadittu, että 15-vuotiaan pitäisi tietää, mihin yliopistoon hän tulee muutaman vuoden päästä pyrkimään", Dromberg perustelee.
Hän uskoo, että hallitus pyrkii tosissaan saamaan ratkaisun keskiviikkona kahden kannan vastakkainasettelusta huolimatta.
Reaaliaineella
suoraan yliopistoon
Läpi mennessään uudenlainen reaalikoe tulisi voimaan keväällä 2006. Nykyisen yksipäiväisen yleisreaalikokeen asemesta abiturientit kirjoittaisivat kaksipäiväisen kokeen, jossa vastattaisiin yhteen tai kahteen ainekohtaiseen kysymykseen.
Nykykokeessa abiturientti valitsee kaikkien aineiden kahdeksasta kysymyksestä yleensä yhdestä kolmeen.
Ainereaalissa oppilas voi kirjoittaa enimmillään kuusi reaaliainetta, vähimmillään yhden. Kirjoitettavat aineet ovat uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto. Yhdenneksitoista aineeksi harkitaan lukion oppiaineisiin kuuluvaa terveystietoa.
Yliopistojen rehtorit kannattavat yksissä tuumin ainereaalia, samoin suuri osa Suomen lukioiden rehtoreista. Lisäksi ammattikorkeakouluissa vallitsee yhteisymmärrys sen tarpeellisuudesta.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen mukaan reaalikokeen uudistus on tarpeen siksi, että yliopistoihin riittäisi hyviä hakijoita niille aloille, joissa tarvitaan luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden tietämystä.
"Ei ole mitään ongelmia saada opiskelijoita suosituille aloille, kuten oikeustieteeseen, kauppatieteeseen sekä humanistisille ja yhteiskunnallisille aloille. Luonnontieteen ja matematiikan osaajista on sitä vastoin pula, siihen ainereaali auttaisi", Lajunen perustelee.
Hän uskoo, että ainereaali helpottaisi valintakokeiden järjestämistä muillakin kuin luonnontieteellisillä aloilla. Uusien ylioppilaiden pääsy yliopistoon helpottuisi, ja välivuoden viettäjien määrä vähenisi.
Kemiaa ja fysiikkaa kirjoitettiin viime vuonna vähän verrattuna esimerkiksi historiaan. Lajunen uskoo, että ainereaali lisää vähän kirjoitettujen aineiden arvostusta.
Toimivimmillaan uusi reaalikoe voisi korvata pääsykokeet yliopistoon. Lajusen mielestä esimerkiksi kemian opinnoista olisi turha järjestää pääsykoetta niille, jotka sen olisivat kertaalleen kirjoittaneet ja osoittaneet siten paitsi tietämyksensä, myös motivaationsa.
"Tietysti myöhäisherännäisille täytyy jättää vaihtoehdoksi pääsykoe", Lajunen huomauttaa.
Hän vetoaa, että nykykäytännön kaltaista reaalikoetta ei tunneta kansainvälisesti. Ainereaali antaisi nykyistä paremmat avaimet opintoihin ulkomailla.
Ylioppilaskokeen uudistamisessa pelkkä ainereaali ei riitä. Matematiikan kokeesta olisi tehtävä pakollinen. Nykyinen ylioppilastutkinto on pelkkä kielikoe, jos kärjistetysti sanoo", Lajunen latelee.
Vastarinta
murtuu
Matematiikan taitajien vähäisyys näkyy heikkona pyrkynä noin puolella yliopistojen aloista. Myös teollisuuden ja työnantajien edustajat ovat kannattaneet voimakkaasti pakollista matematiikan koetta.
Ainoastaan matematiikan opettajat kannattivat varauksettomasti reaalikokeen uudistamista, muuten aineopettajat ovat suhtautuneet torjuvasti.
Perusteluina vastustajilla on ollut huoli pienten lukioiden asemasta, reaaliaineiden opettajien työllisyydestä ja yleissivistyksen heikkenemisestä.
Aineopettajaliiton puheenjohtaja Aune Toivanen arvelee, että reaaliaineiden opettajien vastarinta olisi murenemassa. Esimerkiksi kovin sanoin hankkeen torjuneet uskonnonopettajat esittivät viime kokouksessaan jo paljon lievempää vastustusta.
"Työllisyyspuhe osoittautui aiheettomaksi. Saavathan oppilaat nytkin valita, minkä kurssin suorittavat. Pienten lukioiden keinoksi jäisi tehdä yhteistyötä isompien kanssa ja kehittää etäopetusta, jotta ne pystyvät tarjoamaan riittävästi opetusta", Toivanen sanoo.