Hallitus on käynnistänyt siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun. Tietoliikennetiedustelun toteuttaminen vaatii sisäministeriön mukaan todennäköisesti perustuslain muutosta.
Suunniteltava lainsäädäntö koskee niin maanpuolustuksellista kuin poliisin tekemää tiedustelua. Hallituksen mukaan valmistelun yhteydessä kiinnitetään huomiota myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Kansalaisten oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finlandin eli Effin toiminnanjohtaja Nomi Byström sanoo yhdistyksen seuraavan lainsäädännön valmistelua hyvin tarkasti.
– Suurin huoli meillä on tietysti siitä, kajotaanko perustuslakiin ja missä määrin. Lainvalmistelussa edetään vielä hyvin yleisellä tasolla, eikä esimerkiksi tiedustelutoimien suunnitellusta laajuudesta ole tarkkaa tietoa. Nyt eletään epätietoisuuden vallassa, Byström sanoo.
Effi antoi huhtikuussa lausunnon puolustusministeriölle aiheesta ennen lakivalmistelun aloittamista. Tuolloin Effi kiinnitti huomiota muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen ja tietoliikenteen pääsyn luvanvaraisuuteen. Tietoliikenteeseen kohdistuvat tiedustelutoimet kuten puheluiden salakuuntelu tai tekstiviesti- ja sähköpostiurkinta ovat keinoja, jotka vaativat Effin mukaan äärimmäistä harkintaa ja valvontaa.
- Tiedustelu on osa maanpuolustusta ja hyvälaatuinen tiedustelutieto voi kriisitilanteessa säästää ihmishenkiä. Kuitenkaan emme voi joutua tilanteeseen, jossa turvallisuuden lisäämisen varjolla kansalaisten turvattomuus lisääntyisi. Jos tiedustelu on kontrolloimattomasti toteutettua niin se voi johtaa räikeisiin perus- ja ihmisoikeusloukkauksiin sekä länsimaista demokratiakäsitystä vastaan sotiviin tilanteisiin, Byström sanoo.
Effi vaatii myös, että tiedustelutoiminnassa on pidettävä selvästi erillään sotilastiedustelu ja poliisin siviilitiedustelu.
Laki valmisteltava huolellisesti ja hätiköimättä
Sisäministeriön tiedotteen mukaan valmistelulle varataan aikaa noin puolitoista vuotta. Byströmin mukaan tärkeintä on, että lainsäädännön valmistelu tehdään huolellisesti ja hätiköimättä.
– Esimerkiksi Ranskassa vastaavan lainsäädännön tekeminen vauhdittui alkuvuoden terrori-iskujen myötä. Pitäisin tärkeänä, että Suomessa ei reagoitaisi hätiköidysti maailman tapahtumiin vaan lainsäädäntö tehtäisiin huolellisesti ja kiirehtimättä. Tällaisiin asioihin liittyy paitsi juridisia, myös eettisiä kysmyksiä, Byström sanoo.
Byströmin mukaan lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla yksilö ja käsitys siitä, että kaikki pääsy tietoliikenteeseen on valvottua ja luvanvaraista. Esimerkiksi poliisille ei saisi myöntää lupaa luottamuksellisen viestinnän seuraamiseen ilman selvää rikosepäilyä.
– Valvonnalle pitäisi olla valvoja, esimerkiksi ryhmä, joka koostuisi oikeuslaitoksen edustajasta, poliittisesta edustajasta ja tietosuojavaltuutetusta. Läpinäkyvyys on kansalaisen etu.
Läpinäkyvyyttä edistäisi Byströmin mukaan myös lainsäädännön valmistelun aikana käyty julkinen keskustelu. Byström peräänkuuluttaa hallitukselta aitoa keskustelua eri tahojen kanssa sekä myös avointa kansalaiskeskustelua.
– Kyseessä on Suomessa uusi asia, loikka tuntemattomaan, joka vaatii huolellista valmistelua ja avointa keskustelua yhteiskunnassa.