Hallituksen kehysriihi kuumenee kovaa vauhtia torstain koitokseen. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtamalla sixpackhallituksella on edessään näytön paikka.
Odotukset ovat suuret sen jälkeen kun hallituksen strategiatarkastelu lässähti puolivillaiseksi seminaariksi. Päätökset ja paineet siirrettiin kehysriiheen. Kehysriihen onnistumisesta riippuu, minkälaiseksi hallituksen loppukausi muodostuu.
Saako hallitus purjeisiinsa uutta dynamiikkaa, vai onko edessä loppukauden innoton kitkuttelu? Hallitus ei saisi epäonnistua, sillä tämän vaiheen jälkeen uudistusten ajaminen vaikeutuu. Ensi vuoden kehysriihessä puolueet vilkuilevat jo seuraaviin vaaleihin.
Hallituksen pitää pystyä osoittamaan päätöksillään ja toimenpiteillään, että sillä on selkeä näkemys Suomen suunnasta, keinot ratkaista ongelmat ja kestävät ratkaisumallit, joilla vaikeudet selätetään.
Hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat valtiontalouden tasapainottaminen, valtionvelan kasvun taittaminen ja talouskasvun puskeminen vauhtiin.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu lisäsopeutukseen, jos valtionvelan bruttokansantuoteosuus ei käänny laskuun eikä valtion talouden alijäämä asetu yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Yhtälö on vaikea. Palkansaajien tutkimuslaitos varoitti maanantaina, että alijäämätavoitteen takia tehtävä finanssipolitiikan kiristäminen voi johtaa takaisin taantumaan. PT ennustaa kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,6 prosenttia. Viikon mittaan kuullaan lisää ennusteita.
Katainen on jo väläyttänyt, että alijäämätavoitteesta voidaan joustaa, jos sopeutustoimet muutoin uhkaavat kasvaa suuriksi. Lausuma paljastaa, miten kipeä asia on hallituksen sisällä.
Juuri sopeutustoimista vallitsee hallituksen sisällä suurimmat ideologiset erot. Sopeutustarpeeksi on ennakoitu enemmän kuin 500 miljoonaa euroa. Hallituksen vasemmalla ja vihreällä laidalla sietokyky kulkee miljardin euron tuntumassa.
Vaikeuskerrointa lisää se, että hallitus tarvitsisi päätöksentekonsa pohjaksi tietoa tulevan palkkaratkaisun sisällöstä. Onko se miinusta, nollaa vai plussaa? Työmarkkinajärjestöjen jahkailu ei lupaa hyvää. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt tavoittelevat ympyrässä toistensa häntää.
Kataisen hallitukselle ei tässä vaiheessa voi antaa kovin korkeaa arvosanaa. Hallituksen suuret uudistukset ovat takellelleet. Tänään kerrotaan vihdoinkin minkälaisten alueiden varaan sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus järjestää. Sen jälkeen myös kuntauudistus saanee uutta vauhtia.
Hallituksen toimintaympäristö ei ole helpoimmasta päästä. Puoluekentän ääripäitä edustava hallituskokoonpano, kotimainen talousahtauma ja EU:n talouskriisin sammuttaminen ovat vieneet puhtia.
Perussuomalaisten pelko on kaltannut särmää niin kokoomukselta kuin SDP:ltä.
Jos hallitus kuitenkin ryhdistäytyy, kokoaa rivinsä ja vie kehysriihen ennakkoluulottomasti läpi, Katainen saa sulan hattuun.